Monelle on varmasti tuttu Tuulikki Ukkolan päiväkirjamerkintä viime viikolta, jossa Ukkola kirjoittaa minulle täysin uudesta ja tuntemattomasta massasta; Nettikansasta. Luettuani Ukkolan kirjoituksen muutamaan otteeseen luulen kansanedustajan tarkoittavan porukkaa joka vaikuttaa netissä. Tätä porukkaa nimitetään usein myös ihmisiksi. Tämä eduskuntakansan edustaja (siis toisin sanottuna ihminen), kirjoittaa perimmiltään ihan asiaa. Kirjoitus on tosin tainnut lipsahtaa päiväkirjaan hiukan kireissä tunnelmissa.

On surullista, että netistä on kehittynyt sananvapauden sikolätti, viemäri, joka vie lukijansa mennessään. Netissä ei ole vastaavaa päätoimittajaa, ei edes toimittajaa. Se on täysin vapaa kaikelle saastalle. -Tuulikki Ukkola

Ukkolaa suututtaa nettiin julkaisijoiden nimettömyys ja tästä johtuva houkutus julkaista asiatonta sisältöä. Sellaista sisältöä, jonka takana ei kirjoittaja itse olisi välttämättä valmis seisomaan. En tiedä onko ajatusmaailmani vääristynyt, mutta en pidä oikeaa elämää ja nettielämää juurikaan erilaisina. Kummassakin on yksilöitä, joilla on omat mielipiteensä kustakin asiasta. Näillä yksilöillä on yleensä vapaus tuoda mielipiteensä julki ja muut yksilöt voivat kommentoida toisten tekemisiä. Kummassakin maailmassa on omat käyttäytymismallinsa ja sääntönsä, mutta niiden valvominen on työlästä, mikäli yksilö ei esiinny omana itsenään. Koska internet on ympäristönä uusi, se ei ole muotoutunut vielä sopivaan muottiin ja on epätodennäköistä että se koskaan tulee täysin muotoutumaankaan. Netti-identiteetti asiassa ollaan kuitenkin menty nopeasti eteenpäin. Suuressa osassa netin palveluista tulee jo esiintyä omalla nimellään, mutta se kuinka tämä toteutuu jää viime kädessä nettipalveluiden ylläpitäjien kontolle.

Esiinnyn verkossa omalla nimelläni. Tai jos en käytä syntymänimeäni (esim Twitter @RBBA) niin nimeni on mahdollista löytää laajennetusta profiilistani. Silloin tällöin tulee tilanteita, että kirjoitan tuohtuneena kommentin, mutta ennen sen julkaisua jään miettimään haluanko kirjoitukseni yhdistettävän nimeeni. Lopulta päädyn vetämään henkeä ja muokkaamaan kirjoitustani siten, että voin huoletta julkaista sen omalla nimelläni. Nimeni siis toimii automaattisena sensuurina.

Aiheeltaan tämä blogi on sellainen, että en ole kertaakaan joutunut poistamaan sivuilta asiattomia kommentteja. Tilanne voi olla toinen uudessa Fingers of Steel blogissa – sen aika näyttää. Kummassakin blogissa käytän Disqus kommenttijärjestelmää, joka mahdollistaa käyttäjien tunnistautumisen mm. OpenID:n, Facebookin, Yahoon ja Twitterin käyttäjätunnuksilla. Jossakin vaiheessa tulen poistamaan käytöstä kokonaan mahdollisuuden nimettömänä esiintymiseen. Siis sen, että käyttäjä voi itse syöttää haluamansa nimen kommentoijaksi. Käytännössähän se on sama asia kuin nimettömästi kirjoittaminen.

Kuten on huomattu harva nettipalvelu on ikuinen ja aina tulee uusia parempia virityksiä edellisten tilalle. Pikkuhiljaa tulisi alkaa ideoida verkossa toimivaa yhteistä henkilökorttia, jolla netissä liikkuja voitaisiin tunnistaa luotettavasti. Sen väärinkäyttö tulisi olla yhtä rangaistavaa kuin henkilötunnuksen tai allekirjoituksen väärinkäyttö. Se voisi olla vain verkkopankin kautta tapahtuva autentikointi johonkin yhteen palveluun ja muut palvelut varmistettaisiin tämän palvelun kautta. Nurinaahan se herättää varmasti ja joku nimittäisi sitä perustuslain rikkomiseksi ja toiset kehittelisivät salaliittoteorioita tunnistautumisen ympärille. Nurisijat kuitenkin koostuisivat pääasiassa näistä netin ”väärinkäyttäjistä”.

Väittäisin, että Ukkolakin voisi alkaa vastaamaan sähköposteihinsa mikäli kaikki postittelijat esiintyisivät yksilöinä. Tuskin Ukkola kadullakaan ohittaa keskustelut, joiden toinen osapuoli esiintyy oikeana itsenään.

Sosiaalisessa mediassa – kuten myös muissa sosiaalisissa prosesseissa – vallitsee tietyt käyttäytymisnormit. Ilman näitä normeja palveluiden käyttömukavuus kärsii ja sisällöstä tulee kaaottinen. Olen listannut muutamia minua ärsyttäviä käyttäytymistapoja Twitterissä ja Facebookissa.

Twitter

• Käyttäjät, joiden kaikki julkaisut ovat retweettejä
• Käyttäjät, jotka kirjoittavat kaiken caps-lockilla
• Käyttäjät, jotka suoranaisesti myyvät jotakin jokaisessa tweetissään
• Käyttäjät, jotka suuttuvat jos yksikin tweettisi on itse-promoa
• Käyttäjät, jotka lähettävät promoavan yksityisviestin sen jälkeen kun olet aloittanut käyttäjän seuraamisen
• Käyttäjät, jotka julkaisevat, mutta eivät ota huomioon muiden julkaisuja
• Käyttäjät, joilla on useampi tunnus ja retweettaavat niillä itseään

Facebook

• Lapsia koskevat statuspäivitykset
• Melodramaattiset statuspäivitykset
• Vain yhteen aiheryhmään keskittyvät julkaisut
• Kyselyiden ja sovellusten julkaisijat
• Kutsujen lähettäjät, jotka eivät kohdenna kutsujaan
• Eri sosiaalisen median palveluiden status-päivitysten integroijat
• Statuspäivitykset, jotka eivät kerro mitään muille käyttäjille

Mikä sinua ärsyttää?

Sain äsken toisilta Twitter-käyttäjiltä ilmoituksia, joissa kehotettiin vaihtamaan tunnukseni salasana, sillä olin julkaissut useamman epätavallisen tweetin. Salasanan vaihdon jälkeen kävin läpi profiilini ja sieltä oli lähetetty yhteensä seitsemän spämmitweettiä. Tunnustani oli käytetty hiukan ennen kello 19. Tällä hetkellä näyttää siltä, että vuoto on tapahtunut Twitter API:n kautta ja pyrin vaihtamaan kaikki salasanani eri palveluihin tämän illan aikana.

Kaikissa tweeteissä oli linkki sivustolle (Twittfollow), jonka kautta pyritään lisäämään käyttäjien seuraajien määrää. En halua linkittää sivua suoraan tässä postauksessa – menettävätpähän ainakin yhden linkin sivulleen. Toivon myös, että jokainen lisää kyseisen sivuston mustalle listalleen.

Tilanne siis nyt hoidossa. Pahoittelut, jos jollekin on koitunut tästä haittaa!

Eilen oli taas se päivä jolloin TV:n ääressä on ennätysmäärä katsojia. Aikaisempina vuosina olen katsonut Linnan juhlia vähän sivusilmällä, mutta tänä vuonna yllätyksekseni huomasin, että Yle oli ilmoittanut virallisiksi keskustelukanaviksi mm. Qaikun ja Twitterin! Lisäksi Areenan luvattiin näyttävän vuoden kokkarit suorana nettistreamina. Kuulosti aivan liian hyvältä ollakseen totta – ja sitä se olikin.

Areenassa lähetyksen piti alkaa TV-lähetyksen tapaan kello 18:48. Päivittelin käsin Areenan sivua ja pääsin ensimmäisten joukossa klikkaamaan itseni sisään. Paitsi, että oikeastaan en päässyt sisään ja tuskin olin ainoakaan. Heti ensimmäisiltä sekunneilta lähtien Areena oli aivan tukkeessa. Ylelle tuli ilmeisesti yllätyksenä, että Areenassa tulisi olemaan normaalia enemmän katsojia ja tästä syystä pian kello 19 jälkeen koko palvelu kaatui.

Qaikussa ja Twitterissä keskustelu kävi kuumana. Keskustelijat jakautuivat kolmeen ryhmään: TV-katsojiin, suuttuneisiin nettiseuraajiin ja niihin, jotka hylkäsivät koko ajatuksen Linnan juhlien seuraamisesta kun Areena ei toiminut. TV:n seuraajat päivittivät jatkuvalla syötöllä tietoa mitä kättelyssä tapahtui – kenellä oli punainen mekko ja kenelle frakki ei istunut. Oli mahtavaa nähdä kuinka paljon keskustelua Twitterissä ja Qaikussa oli. En tiedä onko minun käyttöaikanani ollut kertaakaan yhtä laajaa suomalaista keskustelua kyseisissä palveluissa. Osa kunniasta tästä kuuluu varmasti Ylelle.

Jossakin vaiheessa epätoivo alkoi jo vallata monet keskustelijat. Tilanne sai jo koomiset piirteet kun Ylen Arttu Silvasti (@arttusilvast) aloitti oman streaminsa aluksi kännykkäkameransa kautta ja myöhemmin parempilaatuisella web-kameralla. Arttu oli virittänyt kameransa Ylen tiloissa telkkarin eteen ja välitti siitä kuvaa Bambuseriin, josta kuka vain pystyi seuraamaan lähetystä lähes realiajassa. Tämä maistui suurelle osalle käyttäjiä ja Artusta oltiinkin povaamassa jo leikkisästi seuraavaa presidenttiä. Ongelma oli kuitenkin, että jos Artusta tulisi presidentti, kuka välittäisi tulevaisuudessa Linnan juhlat nettiin?

Lopulta hiukan ennen puoli yhdeksän uutisia Areena alkoi ainakin minulla toimimaan. Tässä vaiheessa tosin suurin osa minua kiinnostavista vieraista oli jo siirtynyt juhlasaliin ja jäljellä oli enää entiset presidentit. Mitä tästä siis opimme? Ainakin sen, että toimimattomasta lähetyksestä tulee huonompi mieli kun palvelusta, jota ei tarjota edes alun alkaen. On aivan selvä, että ylikuormituksessa serverit eivät toimi, mutta tähänkin olisi varmasti voitu varautua paremmin. Joka tapauksessa eilinen näytti, että Ylellä on potentiaalia vastata vuoden 2010 kynnyksellä kuluttajien tarpeisiin ja on harmi että nyt näytön hetkellä mentiin hiukan metsään. Ylellä on selkeästi halua tulla sosiaaliseen mediaan ja toivottavasti saavat kaiken kuntoon viimeistään kun uusi mediamaksu tulee ajankohtaiseksi.

Twitter on mainio yhteydenpitoalusta yrityksille, joka helpottaa yhteydenpitoa niin työtekijöihin kuin asiakkaisiin. Sen valttikortti on nopea tiedon levitys laajalle yleisölle – juuri niille jotka ovat kiinnostuneita yrityksen toiminnasta. Sen kautta voidaan markkinoida reaaliajassa, luoda kontakteja mahdollisiin asiakkaisiin ja vastaanottaa palautetta heiltä. Twitterillä voit asiakkaat voivat kertoa helposti mihin he ovat tyytyväisiä tai tyytymättömiä yrityksessä. Asiakkaat voivat myös jakaa ideoita ja parannusehdotuksia.

Jaa

Sanotaan, että yrityksesi myy kameroita. Yritykselläsi on 500 seuraajaa Twitterissä ja suurinta osaa heistä yhdistää kiinnostus valokuvaamiseen. Järjestät kampanjan, jossa julkaiset Twitterissä alennuskoodin, jolla kameroista saa 20% alennuksen. Innostuneet valokuvaat jakavat kampanjaasi eteenpäin Twitterissä, joka voi poikia moniin uusiin asiakkaisiin. Retweettaajilla on jokaisella 300 seuraajaa, joita myös yhdistää kiinnostus valokuvaamiseen. Tarjouksesi leviää.

Hyvät tarjoukset leviävät varmasti käyttäjien kesken. Twitterin Retweet -työkalu mahdollistaa kiinnostavien tarjousten levittämisen eteenpäin – nopeasti. Julkaise kuponkeja ja tarjouksia Twitterissä ja anna käyttäjien levittää sanaa eteenpäin. Onnistuneet kampanjat leviät Twitterissä itsestään nopeasti ympäri maailmaa. Twitter on yksi tämän hetken nopeimmista markkinointikanavista joten hyödynnä sitä.

Kommunikoi

Twitterin kehittyneellä hakutyökalulla voit monitoroida kaikkea keskustelua mikä yritykseesi liittyy. Voit seurata mistä asiakkaat yrityksessäsi pitävät, mutta myös mihin kaipaavat parannusta. Reaaliajassa tapahtuva seuranta mahdollistaa nopean puuttumisen tuotteen tai palvelun puutteisiin.

Yksi yritysten huolenaiheista on negatiivisen palautteen käsitteleminen. Monet yritykset varjelevat imagoaan ja haluavat pitää kaiken huonon palautteen poissa kaikkien silmistä. Parempi vaihtoehto on kuitenkin avoin palautteen käsittely. Kun asiakas on tyytymätön yrityksesi tuotteeseen ota häneen yhteys Twitterin kautta, pahoittele tapausta ja korvaa tyytymättömyys mahdollisuuksien mukaan. Myöhemmin muut asiakkaat näkevät, että myös tyytymättömiä asiakkaita palvellaan ja yrityksesi ainakin yrittää kehittää palveluitaan.

Twitter soveltuu myös yrityksen sisäiseen kommunikointiin. Tiedota Twitterissä yrityksen ajankohtaisista asioista muille työntekijöille. Jaa ja keskustele ideoista. Ilmoita avoimista työpaikoista ja sovi tapaamisia.

Tuo yrityksesi lähemmäs asiakkaita

Asiakas on lomamatkalla kuvannut yrityksesi myymällä kameralla, mutta siihen on tullut vika ja asiakas kirjoittaa siitä harmissaan Twitteriin. Aktiivinen yrittäjä löytää harmistuneen asiakkaan ja antaa neuvoja ensihätään kuinka kameran voisi saada toimimaan omin konstein. Mikäli keskustelu vaatii pidempää ohjeistusta voi keskustelun siirtää sähköpostiin.

Anna yrityksellesi kasvot. Tee asiakkaille selväksi kenen kanssa he keskustelevat. Asiakkaat tuntevat olonsa tyytyväisemmiksi jos he tietävät kenen kanssa asioivat. Asiakas muistaa avuliaan työntekijän paremmin kun hänelle annetaan identiteetti. Twitterin kautta yritys kuroo välimatkaa asiakkaisiin.

Lopuksi

Kuten muuhunkin sosiaalisen mediaan kuuluu vuorovaikutus. Liian usein Twitterissä näkee yrityksiä, jotka keskittyvät vain julkaisemaan. Yrityksen tulisinkin vuorovaikuttaa muiden käyttäjien kanssa myös asioissa, jotka eivät suoranaisesti liity yrityksen toimintaan. Muista myös antaa muille käyttäjille huomiota ja kiittää heitä kun siihen on tarvetta.

Jotkut sanovat, että Twitter  koukuttaa. Itselle tätä ei ole tapahtunut. Vai onko? Listasin joka tapauksessa 41 oiretta, jotka paljastavat Twitter addiktion. Käy lista läpi ja kerro kuinka moni seuraavista osui omalle kohdalle. Ja ainiin Twitter-tunnukseni on @RBBA.

1. Mitä vain hauskaa tai epätavallista sinulle tapahtuu ensimmäinen ajatuksesi on, että miten saat sen mahtumaan 140 merkkiin
2. Sinulle ei ikinä tuota ongelmia mahduttaa sanomasi 140 merkkiin
3. Sinulle tuottaa ongelmia tuottaa yli 140 merkkisiä tekstejä Twitterin ulkopuolella
4. Suurin osa blogimerkinnöistäsi koskee Twitteriä
5. Uuden ihmisen tavatessasi selvität ensimmäisenä onko hänellä tunnus Twitterissä
6. Herätessäsi käyt ensimmäisenä läpi yön viserrykset



7. Et malta edes nukkua, sillä voit missata jonkun viserryksen
8. Viserrät ihmisille, jotka ovat samassa huoneessa kun sinä
9. Käytät Twitteriä puhelimellasi
10. Haluaisit/omistat iPhonen, koska siihen on saatavilla parhaat Twitter ohjelmistot
11. Olet asettanut Twitter ohjelmistot aukeamaan automaattisesti puhelimen tai tietokoneen käynnistyksen yhteydessä
12. Vertailet Twitter ohjelmistoja
13. Joudut sulkemaan Twitterin saadaksesi työt tehtyä
14. Et pysty sulkemaan Twitteriä vaikka et saa töitäsi tehtyä
15. Yrität päivittäin käännyttää ihmisiä käyttämään Twitteriä
16. Käyt ulkona vain saadaksesi aiheen postata Twitteriin
17. Tunnet syyllisyyttä, jos et ole visertänyt hetkeen
18. Olet selannut jokaisen seuraajasi profiilin
19. Tarkistat seuraajiesi määrän useita kertoja päivässä
20. Päivität käsin Twitter seinääsi painamalla F5:sta
21. Seuraat jäljellä olevien API kutsujen määrää
22. Voit pahoin, jos API kutsut ovat loppumassa
23. Tiedät ainoastaan uutisista, jotka on postattu Twitteriin
24. Mikään uutinen ei mene sinulta ohi sillä saat siitä tiedon Twitteriin
25. Kuulit Michael Jacksonin kuolemasta Twitterin kautta
26. Vihaat jotakin käyttäjää vaikka et edes tunne häntä
27. Tuomitset ihmisiä heidän seuraajien perusteella
28. Kykysi erottaa ystävä ja Twitter-ystävä on sumentunut täysin
29. Innostut saadessasi uuden seuraajan
30. Et ole koskaan tyytyväinen seuraajiesi määrään
31. Masennut jos joku mainitsee sinut ilman @-merkkiä
32. Tunnet olevasi tärkeä kun joku ReTweettaa sinua
33. Tarkistat Twitterin viimeisenä käydessäsi nukkumaan
34. Suutut jos joku ei ymmärrä Twitter ja Facebook päivitysten eroja
35. Viserrät vaikka sinulla ei ole juurikaan seuraajia
36. Muokkaat profiiliasi kerran viikossa
37. Olet tosissasi miettinyt maalaavasi kotisi seinät vaalean sinisiksi
38. Olet toteuttanut edellisen kohdan
39. Sinulla on käyntikortissasi Twitter-tunnus
40. Löysit tämänkin postauksen Twitteristä
41. Kirjoitat blogiisi listoja, joiden osien merkkimäärä on automaattisesti alle 140

Twitter-tunnukseni on muuten @RBBA. Kyllä, voit seurata minua. Itseasiassa olisi mahtavaa, jos ReTweettaisit tämän kirjoituksen myös eteenpäin. Muista mainita @RBBA.

Aamuisin kuluu helposti ensimmäinen puolituntinen edellisyön Twitter ja Facebook päivitysten läpikäymiseen. Seuraan +100 Twitter käyttäjää ja aamuisin läpikäytäviä viserryksiä on 50-100. Koska seurattavat käyttäjät eivät ole valittu satunnaisesti, suurin osa viserryksistä on kiinnostavia eli niitä jotka aiheuttavat toimenpiteitä. Toimenpiteet voivat olla linkkien seuraamisia, reTweettaamisia tai viserryksiin vastaamisia.

Sosiaaliset mediat tarjoavat mahdollisuuden vastaanottaa kiinnostavaa informaatiota helpommin ja nopeammin. Enää ei tarvitse seurata itse satoja blogeja ja uutissivustoja vaan voi seurata muutamia ihmisiä, jotka seuraavat myös näitä kiinnostavia kanavia. Ajatus perustuu siihen, että seuraamani käyttäjät jakavat mielenkiintoisen informaation muiden käyttäjien kesken. Tällöin saadaan karsittua niistä sadasta blogista vain aidosti mielenkiintoiset kirjoitukset.

Päivän mittaan lisää tietoa virtaa muista sosiaalisten medioiden kanavista jatkuvalla syötöllä. Ainakin minun on mahdotonta reagoida tähän tietomäärään reaaliajassa, jolloin on vaara, että tietoa kasaantuu suuria määriä myöhemmälle ajankohdalle ja lopulta suuri osa jää huomaamatta. Vaikka sosiaaliset mediat auttavat karsimaan pois vääränlaista tietoa, virtaa niiden kautta myös suurempi määrä tietoa. “Kasvatustieteen tohtori Jussi T. Koski kertoo, että kykymme käsitellä näitä alati kasvavia informaatiomääriä ei ole kasvanut vastaavassa tahdissa. Itse asiassa ihmisen aivot ja hermosto kykenevät edelleenkin käsittelemään vain suhteellisen pieniä määriä informaatiota kerrallaan.” -Yle

Käytän Twitteriä myös puhelimella. Varsinkin illalla käyn läpi alkuillan päivityksiä Tweets60 sovelluksella. Puhelimena toimii Nokian älypuhelin E71. Linkkien avaaminen Nokian omaan selaimeen on hidasta, joten olen ottanut tavaksi siirtää kiinnostavat viserrykset muistiin, jotta voin palata niihin seuraavana päivänä Mäkilläni. Erinomainen apuväline tähän on Evernote. Kohdatessani kiinnostavan viserryksen siirrän sen Evernoteen Twitterin kautta kirjoittamalla viestin eteen “D myEn“. Viesti siirtyy Evernoteen, jolloin se on käytettävissä millä vain laitteella, missä ja milloin tahansa.

Toinen käyttämäni tapa varsinkin päivisin on kirjanmerkkaus Delicious palveluun. Jos löydän sattumalta kiinnostavan kirjoituksen eikä aikaa löydy tarpeeksi, jotta ehtisin lukea sen heti, lähetän linkin Delicioussiin. Yleensä merkitsen linkin tagit hyvin tarkasti ja teen kirjanmerkistä yksityisen. Palatessani myöhemmin Delicioussiin näen, että kaikki yksityiset kirjanmerkit ovat lukemattomia. Olisi muuten mahdotonta löytää lukemattomat linkit monien satojen muiden kirjanmerkkien seasta.

Toiset ihmiset avaavat kiinnostavat linkit selaimeensa välilehdille, joissa ne viruvat tunneista viikkoihin. Toiset päätyvät vain ohittamaan informaation, jota eivät sillä hetkellä ehdi pureskella. Miten sinä vastaat informaatiotulvaan?

Twitterin viserryksien ja Facebookin tilapäivityksen periaate on pitkälti sama. Kirjoitetaan tekstiä noin 140 merkkiä yhdelle riville ja julkaistaan se. Mukaan voi liittää kuvia, videota ja linkkejä parantaakseen päivityksen laatua. Julkaisun jälkeen nämä mikroblogimerkinnät näkyvät kohdennetulle yleisölle – Twitterissä seuraajille ja Facebookissa kavereille. Onko näissä palveluissa eroja ja kumpaa kannattaa käyttää? Onko kannattavaa julkaista sama sisältö Facebookissa ja Twitterissä?

Joku on joskus verrannut Facebookia häihin, joissa tapaat vanhoja kavereitasi ja sukulaisiasi. Keskustelu on rentoa ja avointa, jaat tuttaviesi kanssa kokemuksia ja tuntemuksia. Samainen henkilö vertasi  Twitteriä suuriin juhliin, joissa et tunne läheskään kaikkia vieraita. Keskustelun sävy muuttuu täysin, haluat tutustua ihmisiin ja tehdä itsesi tunnetuksi, antaa hyvän kuvan, promota itseäsi ja tehdä uusia tuttavuuksia. Kuten Twitterissä kaikki eivät nauti tilanteesta eivätkä halua seistä parrasvaloissa tuomalla itseään esille.

Eri sosiaalisissa medioissa on erilaiset normit. Yksittäinen käyttäjä ei välttämättä pysty vaikuttamaan niihin, mutta niitä on syytä noudattaa. Kukaan ei varmasti voi kieltää, että Facebookin tilapäivitykset koskevat henkilökohtaista elämää useammin kuin Twitterin viserrykset. Facebook tilapäivityksen rakennekin viittaa, että siinä oletetaan kertovan henkilökohtaisista asioista, sillä jokainen päivitys alkaa: ”‘käyttäjän nimi’ tekee” (Miikka Värri is …) Twitterissä näkee useammin kirjoittajan työhön tai kiinnostuksiin liittyviä päivityksiä. Tähän voi olla yhtenä syynä Twitter viserrysten välittyminen laajemmalle ja mahdollisesti rajoittumattomalle yleisölle.

Päivitysten leviäminen ja kohdennus

Vaikka kummatkin palvelut välittävät viestit kohdennutusti, on Twitterin julkaisija-seuraaja suhde kehittyneempi. Twitter sallii yhdensuuntaisen seuraajasuhteen toisin kuin Facebook, jossa yhteen liitetyt kaverit seuraavat kumpikin toisiaan vaihtoehdoitta (nyt hiukan parannusta uutisvirta päivityksen jälkeen). Seuratakseen käyttäjän julkaisemista ei edes tarvitse olla kirjautuneena Twitteriin, jolloin viserrykset levittyvät paljon laajemmalle alueelle. Tietenkään kaikkia Twitterin ominaisuuksia ei pääse käyttämään ellei seuraussuhde ole molemminpuolinen. Esimerkiksi yksityisviestien lähettäminen toiselle käyttäjälle ei onnistu ilman, että tämä seuraavat toisiaan.

Twitter tarjoaa vastauksia nopeasti ja keneltä tahansa – Facebook kavereiltasi

Twitter on erinomainen kanava saada vastauksia kysymyksiin. Siinä missä Facebookin statuspäivitykset välittävät rajatulle audienssille, Twitterin kautta on mahdollista välittää viesti kaikille sen käyttäjille. Twitterin kehittynyttä hakua käyttämällä voidaan seurata keskusteluja, kysymyksiä tai linkkejä myös sellaisilta käyttäjiltä joita ei julkisesti seuraa. Kirjoittamalla Twitterin hakuun vaikkapa ”#googlewave” voidaan seurata reaaliajassa muiden viserryksiä liittyen Google Waveen. Väliin voi julkaista omia kommentteja sekä kysymyksiä ja välittää viestin takaisin maailmalle, myös niille joita et tunne. Juuri tämä Twitterin haku onkin yksi  palvelun hienoimmista ja toimivimmista ominaisuuksista. Haun vääristeleminen on vaikeaa (vertaa Googlen SEO) ja sen kautta voi seurata mistä ihmiset puhuvat juuri nyt. Twitterin ei olekkaan tarkoitus järjestää yksityisiä keskusteluja vaan tarjota mahdollisuus keskustella julkisesti tarkennetulle kuulijakunnalle.

Vuorovaikutus

Vastatessa Facebookissa tilapäivitykseen, päivityksen alle muodostuu helposti seurattava keskustelu. Twitterissä viserrykseen vastaus ei rakennu samalla tavalla. Kukin käyttäjä julkaisee vastauksen omaan feediinsä, jolloin ulkopuolisen tulee katsoa kummankin käyttäjän profiilia, mikäli hän haluaa pysyä mukana keskustelussa. Voisi siis ajatella, että Facebook päivityksillä halutaan herättää enemmänkin keskustelua ja Twitter päivityksillä jakaa tietoa tai promota tuotteita.

Twitterin valttikortti on myös sen avoimuus. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kuka vain voi kehittää siihen sovelluksia ja omia (ja miksei myös muiden) viserryksiä voi jakaa myös palvelun ulkopuolella, kuten vaikkapa tämän blogin oikeassa reunassa on nähtävissä. Facebookin päivitykset ovat ja pysyvät palvelun sisällä. Toisaalta Facebookissa on myös muita ominaisuuksia samassa paketissa ja useimmat ovat jo rekisteröityneet sinne.

Julkaisun tyyppi määrää hyvin pitkälle kumpaa palvelua tulisi käyttää viestin levitykseen. Yleisesti ottaen Twitterin kautta saadaan viesti leviämään tarvittaessa laajemmalle yleisölle, mutta Facebookin muilla työkaluilla on mahdollista saavuttaa samanlaisia seuraajamääriä (esim. Ryhmät ja Sivut). Kannattaa siis miettiä kenelle viestin haluaa välittää ja valita tämän jälkeen siihen käytettävä työkalu.

24 tunnin aikana Twitterin ja LinkedInin välille avataan statussynkkaus. Tästä lähtien Twitter -päivitykset päivittyvät halutessaan automaattisesti myös LinkedIn palveluun. Tietenkin tämä on myös mahdollista toisin päin, jolloin käyttäjä voi valita haluaako hän päivittää LinkedIn statuksen lisäksi myös Twitterinsä.

Aikaisemmin samantapainen on ollut mahdollista epävirallisesti Twitterin ja Facebookin välillä. Twitter -päivityksen loppuun lisäämällä #fb -merkinnän, myös Facebookin status päivittyi Twitter -päivityksellä. Nyt Twitter-LinkedIn-Twitter synkronisointi toimii lisäämällä viserrykseen #li tai #in -merkinnät.

LinkedIn profiilin asetuksiin ilmestyy piakkoin Twitter Settings -paneli, jonka kautta linkityksen Twitteriin voi tehdä.

Aki Riihilahti oli vieraana Puoli Seitsemän ohjelmassa perjantaina 29. lokakuuta. Ohjelmassa esiteltiin nopeasti Twitteriä ja tutustuttiin yhteen Suomen tunnetuimpaan visertäjään Marko Manniseen (@MarkoManninen). Ohjelmassa Riihilahti ihmetteli miksi joku haluaisi käyttää Twitteriä kertoakseen muille mitä tekee parhaillaan.

Twitterin kautta voi lähettää kolmen tyyppisiä viestejä. Kaikille näkyvät julkiset Tweetit eli viserrykset ovat näistä yleisimpiä. Viesti tulee sisällyttää 140 merkkiin ja julkaisun jälkeen se näkyy omassa profiilissa sekä seuraajien “seinällä”. Näillä viserryksillä ilmaistaan mielipiteitä, jaetaan linkkejä, herätellään keskustelua ja jaetaan ajankohtaista tietoa. Esimerkiksi katastrofitilanteessa tiettyjä hakusanoja hakemalla voidaan saada ajankohtaista tietoa jo ennen kun uutistoimistot ovat ehtineet julkaista uutisia omilla sivuillaan. Yleisesti näitä käytetään, siten että kerrotaan mitä tehdään juuri nyt. Yleensä tweettiin lisätään vielä linkki, josta tietoa saa enemmän. Esimerkiksi näin: “Kuuntelin juuri Reginan Puutarha Triologiaa: http://www.myspace.com/reginaxxx“.

Vaikka Twitterin perusajatus onkin jakaa tietoa julkisesti kaikki eivät tätä tietenkään halua. Omat viserrykset voi suojata siten, että vain hyväksytyt käyttäjät näkevät ne. Tällöin erona on, että joudut hyväksymään jokaisen käyttäjän erikseen, jotta he voivat seurata sinun viserryksiäsi. Viserryksiä voi myös kohdistaa tietylle käyttäjälle siten, että vain lähettäjä ja vastaanottajaa näkevät ne. Mikäli haluaa visertää henkilökohtaisesti kahden käyttäjän välillä, kirjoitetaan viestin eteen “D +nimimerkki” eli vaikkapa “D RBBA mitä teet tänään?“. D alku tulee loogisesti sanasta direct.  Tällöin vain lähettäjä ja vastaanottaja näkevät viserryksen. Ihmettelen vain miksi jo tällä ominaisuudella Twitter ei ole korvannut perinteisiä maksullisia tekstiviestejä. Monilla käyttäjillä

Lisäksi on myös olemassa “retweet” ominaisuus. Mikäli käyttäjä löytää jonkin mielestään hyödyllisen viserryksen, jonka haluaa jakaa muille käyttäjille, voi hän kopioida edellisen viestin ja lisätä sen eteen “RT+nimimerkki”. Esimerkiksi näin: “RT @RBBA luin juuri hyvän kirjoituksen siitä miksi jokaisen tulisi käyttää Twitteriä!”

Kuten muissakin sosiaalisen median sovelluksissa kirjoittamaton pelisääntö on, että mikäli on löytänyt jotakin uutta ja kiinnostavaa toisen ihmisen kautta (blogista, viserryksestä jne.) se liitetään omaan “välitysviestiin”. Twitterissä toisia käyttäjiä merkitään viserryksiin lisäämällä nimimerkin eteen @.

Lauantai-iltana Puoli Seitsemän juontaja Maria Hintikka (@marjahintikka) lähetti viserryksen: “iloitsee Aki riihilahden ensimmäisistä viserryksistä!” Aikaisemmin lauantaina Riihilahti (@akiriihilahti) oli visertänyt: “Just opened this account after dissing the whole network yesterday on television, got to find out if i was wrong“.