Twitterin, Facebookin, Ningin, Pingin ja kumppaneiden hiipiessä hiljalleen ihmisten keskuuteen sosiaalinen media murtaa viestinnän ja markkinoinnin rajoja. Yrityksiin otetaan yhteyttä Twitterissä ja uutisia julkaistaan Facebookissa. Joku on jopa löytänyt unelmiensa työpaikan LinkedIn:stä. Markkinointityökalujen hinnat ovat pohjalukemissa ja pärjätäkseen markkinoilla ei tarvitse edes tuottaa kaikkein parasta palvelua. Kaikki mitä yritykset tarvitsevat on viihdyttävä kamppanja ja sosiaalinen media hoitaa loput.

Sosiaalisessa mediassa kuka tahansa voi myydä mitä tahansa, kunhan vain osaa tarjota tuotetta tai palvelua oikeassa paikassa. Markkinoilla palvelun tuottajan tulee tarjota asiakkailleen oikeanlaista tuotetta oikeaan hintaan. Näin tarjonta ja kysyntä kohtaavat ja raha vaihtaa omistajaa. Uusi suomalainen verkkopalvelu Offerium vähentää palvelun tuottajan taakkaa ja tekee “markkinat” -sanasta täysin absurdin. Palvelussa käyttäjät (myöhemmin asiakkaat) määrittelevät heitä kiinnostavan tuotteen sekä hinnan minkä ovat tästä valmiita maksamaan. Mikäli tuote kiinnostaa tarpeeksi monia, Offerium ottaa yhteyttä yrityksiin ja neuvottelee tuotteen toivottuun hintaan kiinnostuneille asiakkaille.

Huomaavatko muut mihin suuntaan internet kehittyy? Kehitys on mielestäni samaan aikaan erittäin huvittava ja kiinnostava. Alamme olla pisteessä, jossa yritys ja asiakas voivat tuntea toistensa hengityksen. Yritykset voivat olla jatkuvasti lähellä ja läsnä. Asiakas määrittelee tarpeen tuotteeseen ja yritykset vastaavat tähän. Näin oli ehkä ennenkin, mutta ei tällaisessa laajudessa. Kaiken lisäksi kaikki tämä tapahtuu realiajassa.

Offeriumin toimintamalli ei ole sinäänsä uusi. Maailmalla toimivat kuluttajien kimppaostopalvelut ovat olleet kovassa huudossa viime aikoina. Yhdysvaltalainen Groupon ja saksalainen DailyDeal.de ovat kimppaostamispalveluiden suurimpia ja tunnetuimpia nimiä. Suomalainen Offerium on kuitenkin rakennettu suomalaista ympäristöä silmälläpitäen ja lupaa myös viedä palvelun esikuviaan pidemmälle. Ja miksei veisi, onhan palvelun taustalla on kasa nimekkäitä sosiaalisen median, IT-alan ja markkinoinnin ammattilaisia.

Koodi Technoratia varten: B78GHMXWKU6N. Älä välitä tästä

Päivittäin avataan tuhansia uusia blogeja. Kehittyneet blogialustat kuten Wordpress, Tumblr sekä Blogspot mahdollistavat bloggauksen aloittamisen muutamassa minuutissa ilman minkäänlaista kokoemusta. Kaikki pystyvät tähän. Kaikki eivät kuitenkaan pysty erottumaan muista bloggaajista ja saamaan blogiin paljon lukijoita. Tässä kirjoituksessa annan muutamia vinkkejä perusasioista (jotka näyttävät olevan monilta kuitenkin hukassa), joiden avulla blogiin saadaan enemmän liikennettä.

Ennen julkaisua

Älä julkaise sisällötöntä blogia!

Varsinkin ensikertailaiset avaavat bloginsa ovet turhankin äkkiä koko maailmalle. Vaikka innostus uudesta harrastuksesta olisikin kova, tulisi blogissa olla mahdollisimman paljon sisältöä kun ensimmäiset vierailijat sinne päästetään. Eihän kauppojakaan avata heti vuokrasopimuksen kirjoittamisen jälkeen, vaan odotellaan että sinne ilmestyy jotakin mikä kiinnostaa asiakkaita. Kirjoita info-sivun lisäksi aluksi vaikkapa 5-10 blogikirjoitusta, mutta muista että kyseisten kirjoitusten tulee olla laadukakita blogisi menestyksen kannalta. Kirjoita vain jos on jotakin kirjoitettavaa.

Varmista, että RSS-syötteen ikoni on näkyvissä ja että se toimii.

Varmista, että blogisi RSS-syöte toimii moitteetta. Kävijät lukevat monia muitakin blogeja, joten useimmilla ei riitä aikaa selata päivittäin kaikkia kiinnostavia blogeja läpi. Tätä varten jokaisessa blogissa tulisi olla tilattavissa RSS-syöte, joka kertoo lukijoille milloin blogissasi on uutta sisältöä. Mikäli RSS-syöte on tuntematon, kannattaa lukea Jorkki.comin Mikä on RSS? Opas aloittelijoille -artikkeli.

RSS-syötteet voivat sisältää joko blogikirjoituksen kokonaisuudessaan tai ainostaan osan siitä. On mielipidekysymys mitä haluaa syötteidensä sisältävän, mutta monia käyttäjiä ärsyttää osittaisen tekstin jakaminen. Varsinkin mobiililaitteilla syötteitä luettaessa säästetään paljon aikaa jos RSS sisältää kirjoituksen kokonaisuudessaan.

RSS-syötteillä sinäänsä ei tee mitään, ellei niitä syötetä johonkin lukijaan. Tämän takia olisi hyvä jos blogista voisi tilata syötteet suoraan käytetyimpiin lukijoihin. Tällä vähennät ihmisten kynnystä tilata blogiasi. Nyt puhuu Miikka Värri -blogissa tarjotaan suorat linkit Blogloviniin, Google Readeriin, Bloglinesiin ja Yodao Readeriin. Lisäksi tarjoan mahdollisuutta saada ilmoitus uudesta kirjoituksesta suoraan sähköpostiin. Copybloggerin mukaan tarjoamalla sähköpostiversion RSS-syötteestäsi voit tuplata tilaajiesi määrän. Käytän itse Feedburneria, sillä se lähettää automaattisesti uudet kirjoitukset tilaajille ja se on lisäksi ilmainen. Pidä huolta, että tilaaminen sähköpostiin on helppoa, kuten blogini tilaaminen.

Varmista että kaikki muukin toimii

En voi tarpeeksi alleviivata kuinka tärkeää on asentaa blogiin kunnollinen spämmifiltteri kommentoinnin yhteyteen. Mikään ei ole raivostuttavampaa kuin yön aikana saapuneet 600 Viagra-mainosta jokaiseen postaukseesi. Olen todennut Wordpress alustalle Aksimet spämmifiltterin tehokkaksi ja suosittelenkin sen asentamista ennen blogin avaamista.

Kannattaa myös kiinnittää huomiota blogin kommenttijärjestelmään. Ei ole ehkä kaikista paras vaihtoehto monimutkaistaa kommentointia siten, että vierailijat joutuvat klikkailemaan monien sivujen ja pop-up ikkunoiden kautta jättääkseen blogiisi kommentin. Kommentoinnissa tulisi olla ainakin mahdollisuus jättää nimimerkin lisäksi osoite kotisivulle sekä tilata ilmoitus uusista vastauksista sähköpostiin. Sosiaalisen median palveluiden tunnuksilla kommenttien jättäminen on nopeata kun jokaiseen blogiin ei tarvitse luoda omaa käyttäjätunnusta. Käytän tässä blogissa Disqus kommenttijärjestelmää, joka on erittäin helppo ottaa käyttöön ja toimii Aksimetin kanssa.

Käytä blogin testaamiseen aikaa. Kokeile kaikki linkit ja nappulat, ettei mikään ole rikki. Riippuen kohderyhmästäsi pyydä palautetta niin kokeneilta webin käyttäjiltä kuin myös käyttäjiltä, joille blogit eivät ole ennestään tuttuja.

Ota sosiaalinen media avuksi.

Verkostoidu

Sosiaalisessa mediassa yleensäkään ei saa keskittyä ainoastaa julkaisemaan. Wikipedia määrittelee sosiaalisen median “prosessiksi, jossa yksilöt ja ryhmät rakentavat yhteisiä merkityksiä sisältöjen, yhteisöjen ja verkkoteknologioiden avulla”. Käytännössä sosiaalinen media siis vaatii vuorovaikutusta toisten käyttäjien kanssa. Vieraile muiden blogeissa ja kommentoi postauksia. Julkaise blogien lisäksi foorumeilla kommentteja, jotka tarjoavat vastauksia muille käyttäjille ja tekevät sinusta arvokkaan prosessille. Muista jättää allekirjoitukseen tietoja itsestäsi sekä linkki, jotta muut käyttäjät löytävät blogiisi. Jokainen ulkoa tuleva linkki tekee blogistasi myös arvokkaamman Googlen silmissä (Pagerank) ja se löytyy jatkossa korkemmalta hakutuloksissa.

Saan silloin tällöin Twitterin kautta viestejä, joissa pyydetään lupaa lisätä blogini lähettäjän blogissa olevaan linkkilistaan. Annan tietysti luvan linkitykseen ja sen lisäksi pääsääntöisesti ryhdyn tilaamaan blogia tai ainakin seuraamaan sitä tiiviisti. Useissa tapauksissa en olisi tiennyt kyseisten blogien olemassaolosta, mutta toisten osapuolien linkitysten ansiosta he saivat minusta lukijan blogilleen. Tällainen vaihtokauppa onkin moninkertaisesti toimivampi toimintatapa kuin suoran promoviestin lähettäminen toiselle käyttäjälle.

Linkitä

Pelkät blogiasi osoittavat linkit eivät riitä. Ainakin alkuaikoina suosittelen linkittämään ahkerasti toisia blogeja kirjoituksiisi. Useimmat bloggaajat seuraavat säännöllisesti viittavien sivujen listaa liikennestatistiikastaan ja vierailevat blogissasi varmasti sen löytyessä listalta. Useimmat jatkavat vierailuaan säännöllisesti myöhemminkin, sillä he haluavat pysyä perillä mitä heidän blogeistaan puhutaan. Näin saat helposti huomiota ja liikennettä blogiisi.

Tiettyjen blogien löytäminen satojen miljoonien muiden joukosta olisi mahdotonta ilman kunnollisia blogiluetteloita. Tunnetuin luettelo on Technorati, mutta siellä suomenkielisellä sisällöllä erottuminen on vaikeaa. Technoratin suomalaisia vastineita ovat Blogilista sekä Blogispotti. Uusi blogi kannataakin ilmoittaa palveluihin heti alussa sillä aiheryhmästä riippuen Blogilista ja Blogspotti voivat toimia tärkeänäkin liikenteen lähteenä. Blogiluettelilla on usein myös korkea pagerank, ja Google laskee luetteloiden jakamat linkit arvokkaiksi.

Muista myös lisätä blogisi URL kaikkiin mahdollisiin sosiaalisen median profiileihisi, kuten Twitteriin, Myspaceen, LinkedIniin ja Facebookiin. Julkaisin jokunen aika sitten postauksen juurikin tästä profiilista toiseen linkittämisestä. Tarkoituksena oli rakentaa nettiprofiilieni välille linkkiverkko, jonka kautta mistä vain profiilista pystyi käymään kaikki sosiaalisen median profiilini lävitse pelkkien linkkien avulla. Voit lukea sen tästä.

Levitä sanaa

Tee postauksien levittäminen mahdollisimman helpoksi lisäämällä suorat linkit sosiaaliseen mediaan jokaisen kirjoituksesi alle. Älä oleta, että kaikki käyttäjät näkevät vaivaa jakaessaan postauksiasi, mikäli se ei ole tehty tarpeeksi helpoksi. Ohjelmointitaidon ollessa vajaavainen, ainakin palvelut Add This ja Add to Any tarjoavat helposti lisättäviä painikkeita blogeihin. Mikäli haluat vaikuttaa enemmän jako-ominaisuuden ilmenemiseen blogissasi suosittelen tutustumaan Michael Martinin Social Bookmarking Link Codes for 33 of the Biggest -postaukseen.

Jaa kirjoituksesi sosiaalisessa mediassa, mutta älä spämmää. Uuden kirjoituksen julkaisun jälkeen lähetä se Facebookkiin ja Twitteriin. Älä kuitenkaan julkaise sosiaalisessa mediassa samoja viestejä eri kanavien kautta, sillä sinut voidaan helposti luokitella spämmääjäksi. Voit luottaa siihen, että hyvät ja kiinnostavat kirjoitukset leviävät sosiaalisessa mediassa muiden käyttäjien kautta, joten keskity vain alkupotkun antamiseen.

Kävin eilen illalla junassa mainion keskustelun sosiaalisesta mediasta. Keskustelussa oli läsnä lisäkseni arviolta hiukan keski-iän ylittänyt satunnainen Facebookin käyttäjä sekä nuorta sukupolvea edustava Facebookin normaalikäyttäjä. Jäin pohtimaan keskusteluamme ja päätin kirjoittaa siitä hiukan mietteitä tänne.

Nuori käyttäjä nosti esille sosiaalisen median kääntöpuolen; sen, että nyt näillä työkaluilla on mahdollisuus eristäytyä täysin “todellisesta maailmasta”. Ongelma on sinäänsä aivan mahdollinen, mutta epäilin eristääkö se kuitenkaan ihmisiä sen enempää kuin 2000-luvun alussa. Mielestäni se tarjoaa kanavan syrjäytyneille tuoda itseään julki ja päästä sitä kautta syrjäytymisestä eroon. Kerroin, että pidän itseäni tehokäyttäjänä, mutta en koe sosiaalisen median korvanneen perinteistä yhteydenpitoani toisiin ihmisiin. Sanoisin sen tuoneen yhteydenpitoon erityyppisen lisän – erilaisen tavan kommunikoida. Samantyyppisen tavan kuin tekstiviestit. Puhuessani sosiaalisesta mediasta lisään kommunikointivälineen ympärille usein lainausmerkit, sillä en rinnasta sitä kasvotusten puhumiseen tai puheluihin. Omassa käytössäni määrittelisin sen mielummin yhdeksi informaation jakokanavaksi, jonka parhaat puolet ovat helppous, nopeus ja käyttömukavuus. Käyttömukavuudella tarkoitan, että voin vastaanottaa tietoa silloin kuin haluan – periaatteessa paikasta ja ajasta riippumatta. Omalla kohdalla voin todeta, että ilman sosiaalista mediaa en jakaisi siellä julkaisemaani informaatiota mitenkään muuten. Käytännössä tämä tarkoittaa, että useimmissa tilanteissa en jakaisi sitä tietoa, jota sosiaaliseen mediaan julkaisen minkään muun kanavan kautta. Luultavasti en soittaisi kontakteilleni ja kehottaisi heitä lukemaan uutta blogimerkintääni. Tämä ei kuitenkaan mielestäni tee sosiaalisen median sisällöstä millään tavalla turhaa.

Sosiaalisesta mediasta keskustellessa olen huomannut, että jossakin vaiheessa “turhan tiedon” -kortti lyödään pöytään. Varsinkin iäkkäämpiä ihmisiä suoranaisesti ärsyttää siellä liikkuva ns. turha tieto. Eilisessä keskustelussa vanhempi herra kertoi kuinka häntä ei todellakaan kiinnosta mitä joku muu käyttäjä tekee parhaillaan. Hän käytti esimerkkiä, jossa Maija Meikäläinen julkaisee Facebookissa olevansa harmissaan kun hänen kissansa ei ollut asioinut hiekkalaatikkoon, vaan huoneiston lattialle. Ymmärrän hyvin, että joitakin ihmisiä tämäntyyppinen itsensä esille tuonti turhauttaa – itseänikin joskus. Sosiaalinen media on kuitenkin aivan mahtava paikka herättää keskustelua. Kerroin, että mielestäni kaikentyyppinen julkaisu on arvokasta, sillä se voi parhaimmassa tapauksessa tarjota ratkaisuja ongelmiin. Voi olla, että muut kissaihmiset kommentoivat Maija Meikäläisen julkaisua ja lopulta keskustelussa päästään lopputulokseen, jossa joku muu käyttäjä jakaa ratkaisun, jolla Maija saa kissansa asioimaan hiekkalaatikkoon. Olimme kaikki yhdessä sitä mieltä, että juuri tämä tekee sosiaalisesta mediasta niin tehokkaan työkalun.

Keskustelimme myös Facebook kavereiden määrästä. Vanhemmalla herralla oli Facebookissa kavereita muutamia kymmeniä kun taas minulla muutamia satoja. Hän epäili, että ovatko kaikki todellaki ystäviäni, johon vastasin tietysti, etten luokittele kaikkia todellakaan niin. Lisäsin, että ihmiset käyttävät Facebookia erilaisiin tarkoituksiin, jotkut jakavat siellä hyvin henkilökohtaista tietoa itsestään ja siksi haluavat rajata audienssin tarkoin. Minusta Facebookin koko ystävät/kaverit termi on vähän harhaanjohtava ja siksi käytän mieluiten termiä kontaktit. Itsellä kontaktit koostuvat ystävistä sekä työkontakteista ja olenkin jakanut ne omiin ryhmiinsä, jolloin voin päättää kummalle ryhmälle haluan julkaista. Kontaktejani yhdistää samankaltaiset kiinnostuksen kohteet, joka on mielestäni tärkeämpää kuin se olemmeko tunteneet 15 vuotta vai 2 viikkoa. Koko “kaverit” -termi Facebookissa on saanut aivan liikaa huomiota ja jotkut tekevätkin sitä kautta aivan liian pikaisia johtopäätöksiä toisista ihmisistä (Facebook Users With Lots of Friends More Likely To Be Narcissist).

Keskustelu oli varmasti yksi mielenkiintoisimmista tästä aiheesta, jonka olen käynyt – juurikin sen takia, että siinä oli osallisena niin erityyppisiä käyttäjiä. Nyt julkaistessani tämän blogimerkinnän se herättää toivottavasti lisää keskustelua, jolloin mukaan voi liittyä osapuolia, jotka eivät muuten olisi voineet tuoda omaa kantaansa esille.

Sosiaalisessa mediassa – kuten myös muissa sosiaalisissa prosesseissa – vallitsee tietyt käyttäytymisnormit. Ilman näitä normeja palveluiden käyttömukavuus kärsii ja sisällöstä tulee kaaottinen. Olen listannut muutamia minua ärsyttäviä käyttäytymistapoja Twitterissä ja Facebookissa.

Twitter

• Käyttäjät, joiden kaikki julkaisut ovat retweettejä
• Käyttäjät, jotka kirjoittavat kaiken caps-lockilla
• Käyttäjät, jotka suoranaisesti myyvät jotakin jokaisessa tweetissään
• Käyttäjät, jotka suuttuvat jos yksikin tweettisi on itse-promoa
• Käyttäjät, jotka lähettävät promoavan yksityisviestin sen jälkeen kun olet aloittanut käyttäjän seuraamisen
• Käyttäjät, jotka julkaisevat, mutta eivät ota huomioon muiden julkaisuja
• Käyttäjät, joilla on useampi tunnus ja retweettaavat niillä itseään

Facebook

• Lapsia koskevat statuspäivitykset
• Melodramaattiset statuspäivitykset
• Vain yhteen aiheryhmään keskittyvät julkaisut
• Kyselyiden ja sovellusten julkaisijat
• Kutsujen lähettäjät, jotka eivät kohdenna kutsujaan
• Eri sosiaalisen median palveluiden status-päivitysten integroijat
• Statuspäivitykset, jotka eivät kerro mitään muille käyttäjille

Mikä sinua ärsyttää?

Täytyy sanoa, että olen täysin samoilla linjoilla Eero Leppäsen kanssa. Leppänen kirjoitti blogissaan alkavansa tulla kärsimättömäksi sosiaalisen median käyttöönoton kanssa. Sosiaalisen median käsityksestä kertoo paljon kommentti mikä minulle tänään esitettiin: “Ei minulla ole aikaa istua sosiaalisessa mediassa kun teen päivät oikeaa työtä“. Milloin suomalaiset yritykset alkavat ymmärtää sosiaalisen median arvon? Tai ehkä paremminkin miksi ehdoin tahdoin halutaan olla viimeisenä ottamassa käyttöön uusia markkinointityökaluja?

Olenko vaan kärsimätön vai mahtaako sosiaalinen media saada Suomessa koskaan mitään muuta merkitystä kun “nuorten ihmisten leikkikenttä Facebook”? On käsittämätöntä, että yrityksissä ei haluta katsoa tulevaisuuteen tai oteta vastaan neuvontaa ja ohjeistusta. Toteutetaan “uusia” lyhytikäisiä projekteja välineillä, jotka ovat jo heti aloitusvaiheessa vanhanaikaisia. Mistä tämä kaikki hankaa? Miksi on vaikea toimia ennakoivasti ja varautua hyvissä ajoin tulevaan? Tuntuu yhtä tuskaisalta kun tuntien luennointi siitä miksi jokainen yritys tarvitsee websivut. Ehkäpä ja toivottavasti tämä on vain siirtymäkohta uudelle aikakaudelle, jossa vanhanaikaisten yritysten kuihtuessa saadaan uutta tilaa uusille yrittäjille.

Kannattaako meidän sukupolven opetella ylipäätänsä käyttämään tätä ihmeellistä sosiaalista mediaa vai unohtaa se kokonaan ja toivoa, että tulevat sukupolvet ottavat sen käyttöön? Missä kohtaa on menty männikköön, kun ihmiset eivät näe sosiaalista mediaa muuna kuin ajanvietteenä? Minkä takia tässä Macissani oikoluku merkitsee vielä vuonna 2009 sanat: blogi, blogissa, blogiin, blogista ja blogia väärin kirjoitetuiksi?

Eilen oli taas se päivä jolloin TV:n ääressä on ennätysmäärä katsojia. Aikaisempina vuosina olen katsonut Linnan juhlia vähän sivusilmällä, mutta tänä vuonna yllätyksekseni huomasin, että Yle oli ilmoittanut virallisiksi keskustelukanaviksi mm. Qaikun ja Twitterin! Lisäksi Areenan luvattiin näyttävän vuoden kokkarit suorana nettistreamina. Kuulosti aivan liian hyvältä ollakseen totta – ja sitä se olikin.

Areenassa lähetyksen piti alkaa TV-lähetyksen tapaan kello 18:48. Päivittelin käsin Areenan sivua ja pääsin ensimmäisten joukossa klikkaamaan itseni sisään. Paitsi, että oikeastaan en päässyt sisään ja tuskin olin ainoakaan. Heti ensimmäisiltä sekunneilta lähtien Areena oli aivan tukkeessa. Ylelle tuli ilmeisesti yllätyksenä, että Areenassa tulisi olemaan normaalia enemmän katsojia ja tästä syystä pian kello 19 jälkeen koko palvelu kaatui.

Qaikussa ja Twitterissä keskustelu kävi kuumana. Keskustelijat jakautuivat kolmeen ryhmään: TV-katsojiin, suuttuneisiin nettiseuraajiin ja niihin, jotka hylkäsivät koko ajatuksen Linnan juhlien seuraamisesta kun Areena ei toiminut. TV:n seuraajat päivittivät jatkuvalla syötöllä tietoa mitä kättelyssä tapahtui – kenellä oli punainen mekko ja kenelle frakki ei istunut. Oli mahtavaa nähdä kuinka paljon keskustelua Twitterissä ja Qaikussa oli. En tiedä onko minun käyttöaikanani ollut kertaakaan yhtä laajaa suomalaista keskustelua kyseisissä palveluissa. Osa kunniasta tästä kuuluu varmasti Ylelle.

Jossakin vaiheessa epätoivo alkoi jo vallata monet keskustelijat. Tilanne sai jo koomiset piirteet kun Ylen Arttu Silvasti (@arttusilvast) aloitti oman streaminsa aluksi kännykkäkameransa kautta ja myöhemmin parempilaatuisella web-kameralla. Arttu oli virittänyt kameransa Ylen tiloissa telkkarin eteen ja välitti siitä kuvaa Bambuseriin, josta kuka vain pystyi seuraamaan lähetystä lähes realiajassa. Tämä maistui suurelle osalle käyttäjiä ja Artusta oltiinkin povaamassa jo leikkisästi seuraavaa presidenttiä. Ongelma oli kuitenkin, että jos Artusta tulisi presidentti, kuka välittäisi tulevaisuudessa Linnan juhlat nettiin?

Lopulta hiukan ennen puoli yhdeksän uutisia Areena alkoi ainakin minulla toimimaan. Tässä vaiheessa tosin suurin osa minua kiinnostavista vieraista oli jo siirtynyt juhlasaliin ja jäljellä oli enää entiset presidentit. Mitä tästä siis opimme? Ainakin sen, että toimimattomasta lähetyksestä tulee huonompi mieli kun palvelusta, jota ei tarjota edes alun alkaen. On aivan selvä, että ylikuormituksessa serverit eivät toimi, mutta tähänkin olisi varmasti voitu varautua paremmin. Joka tapauksessa eilinen näytti, että Ylellä on potentiaalia vastata vuoden 2010 kynnyksellä kuluttajien tarpeisiin ja on harmi että nyt näytön hetkellä mentiin hiukan metsään. Ylellä on selkeästi halua tulla sosiaaliseen mediaan ja toivottavasti saavat kaiken kuntoon viimeistään kun uusi mediamaksu tulee ajankohtaiseksi.

Pidän itseäni sosiaalisen median tehokäyttäjänä. Monista palveluista löytyy tunnukseni, joko henkilökohtaisena tai yrityksenä. Tein tällainen erittäin sekavan linkkikartan siitä, kuinka eniten käyttämäni profiilit linkittyvät toisiinsa. Kuvasta on nähtävissä, että kävijä voi laskeutua mihin tahansa profiiliin ja linkkejä seuraamalla hän voi käydä läpi jokaisen profiilini.

Aamuisin kuluu helposti ensimmäinen puolituntinen edellisyön Twitter ja Facebook päivitysten läpikäymiseen. Seuraan +100 Twitter käyttäjää ja aamuisin läpikäytäviä viserryksiä on 50-100. Koska seurattavat käyttäjät eivät ole valittu satunnaisesti, suurin osa viserryksistä on kiinnostavia eli niitä jotka aiheuttavat toimenpiteitä. Toimenpiteet voivat olla linkkien seuraamisia, reTweettaamisia tai viserryksiin vastaamisia.

Sosiaaliset mediat tarjoavat mahdollisuuden vastaanottaa kiinnostavaa informaatiota helpommin ja nopeammin. Enää ei tarvitse seurata itse satoja blogeja ja uutissivustoja vaan voi seurata muutamia ihmisiä, jotka seuraavat myös näitä kiinnostavia kanavia. Ajatus perustuu siihen, että seuraamani käyttäjät jakavat mielenkiintoisen informaation muiden käyttäjien kesken. Tällöin saadaan karsittua niistä sadasta blogista vain aidosti mielenkiintoiset kirjoitukset.

Päivän mittaan lisää tietoa virtaa muista sosiaalisten medioiden kanavista jatkuvalla syötöllä. Ainakin minun on mahdotonta reagoida tähän tietomäärään reaaliajassa, jolloin on vaara, että tietoa kasaantuu suuria määriä myöhemmälle ajankohdalle ja lopulta suuri osa jää huomaamatta. Vaikka sosiaaliset mediat auttavat karsimaan pois vääränlaista tietoa, virtaa niiden kautta myös suurempi määrä tietoa. “Kasvatustieteen tohtori Jussi T. Koski kertoo, että kykymme käsitellä näitä alati kasvavia informaatiomääriä ei ole kasvanut vastaavassa tahdissa. Itse asiassa ihmisen aivot ja hermosto kykenevät edelleenkin käsittelemään vain suhteellisen pieniä määriä informaatiota kerrallaan.” -Yle

Käytän Twitteriä myös puhelimella. Varsinkin illalla käyn läpi alkuillan päivityksiä Tweets60 sovelluksella. Puhelimena toimii Nokian älypuhelin E71. Linkkien avaaminen Nokian omaan selaimeen on hidasta, joten olen ottanut tavaksi siirtää kiinnostavat viserrykset muistiin, jotta voin palata niihin seuraavana päivänä Mäkilläni. Erinomainen apuväline tähän on Evernote. Kohdatessani kiinnostavan viserryksen siirrän sen Evernoteen Twitterin kautta kirjoittamalla viestin eteen “D myEn“. Viesti siirtyy Evernoteen, jolloin se on käytettävissä millä vain laitteella, missä ja milloin tahansa.

Toinen käyttämäni tapa varsinkin päivisin on kirjanmerkkaus Delicious palveluun. Jos löydän sattumalta kiinnostavan kirjoituksen eikä aikaa löydy tarpeeksi, jotta ehtisin lukea sen heti, lähetän linkin Delicioussiin. Yleensä merkitsen linkin tagit hyvin tarkasti ja teen kirjanmerkistä yksityisen. Palatessani myöhemmin Delicioussiin näen, että kaikki yksityiset kirjanmerkit ovat lukemattomia. Olisi muuten mahdotonta löytää lukemattomat linkit monien satojen muiden kirjanmerkkien seasta.

Toiset ihmiset avaavat kiinnostavat linkit selaimeensa välilehdille, joissa ne viruvat tunneista viikkoihin. Toiset päätyvät vain ohittamaan informaation, jota eivät sillä hetkellä ehdi pureskella. Miten sinä vastaat informaatiotulvaan?

Twitterin viserryksien ja Facebookin tilapäivityksen periaate on pitkälti sama. Kirjoitetaan tekstiä noin 140 merkkiä yhdelle riville ja julkaistaan se. Mukaan voi liittää kuvia, videota ja linkkejä parantaakseen päivityksen laatua. Julkaisun jälkeen nämä mikroblogimerkinnät näkyvät kohdennetulle yleisölle – Twitterissä seuraajille ja Facebookissa kavereille. Onko näissä palveluissa eroja ja kumpaa kannattaa käyttää? Onko kannattavaa julkaista sama sisältö Facebookissa ja Twitterissä?

Joku on joskus verrannut Facebookia häihin, joissa tapaat vanhoja kavereitasi ja sukulaisiasi. Keskustelu on rentoa ja avointa, jaat tuttaviesi kanssa kokemuksia ja tuntemuksia. Samainen henkilö vertasi  Twitteriä suuriin juhliin, joissa et tunne läheskään kaikkia vieraita. Keskustelun sävy muuttuu täysin, haluat tutustua ihmisiin ja tehdä itsesi tunnetuksi, antaa hyvän kuvan, promota itseäsi ja tehdä uusia tuttavuuksia. Kuten Twitterissä kaikki eivät nauti tilanteesta eivätkä halua seistä parrasvaloissa tuomalla itseään esille.

Eri sosiaalisissa medioissa on erilaiset normit. Yksittäinen käyttäjä ei välttämättä pysty vaikuttamaan niihin, mutta niitä on syytä noudattaa. Kukaan ei varmasti voi kieltää, että Facebookin tilapäivitykset koskevat henkilökohtaista elämää useammin kuin Twitterin viserrykset. Facebook tilapäivityksen rakennekin viittaa, että siinä oletetaan kertovan henkilökohtaisista asioista, sillä jokainen päivitys alkaa: ”‘käyttäjän nimi’ tekee” (Miikka Värri is …) Twitterissä näkee useammin kirjoittajan työhön tai kiinnostuksiin liittyviä päivityksiä. Tähän voi olla yhtenä syynä Twitter viserrysten välittyminen laajemmalle ja mahdollisesti rajoittumattomalle yleisölle.

Päivitysten leviäminen ja kohdennus

Vaikka kummatkin palvelut välittävät viestit kohdennutusti, on Twitterin julkaisija-seuraaja suhde kehittyneempi. Twitter sallii yhdensuuntaisen seuraajasuhteen toisin kuin Facebook, jossa yhteen liitetyt kaverit seuraavat kumpikin toisiaan vaihtoehdoitta (nyt hiukan parannusta uutisvirta päivityksen jälkeen). Seuratakseen käyttäjän julkaisemista ei edes tarvitse olla kirjautuneena Twitteriin, jolloin viserrykset levittyvät paljon laajemmalle alueelle. Tietenkään kaikkia Twitterin ominaisuuksia ei pääse käyttämään ellei seuraussuhde ole molemminpuolinen. Esimerkiksi yksityisviestien lähettäminen toiselle käyttäjälle ei onnistu ilman, että tämä seuraavat toisiaan.

Twitter tarjoaa vastauksia nopeasti ja keneltä tahansa – Facebook kavereiltasi

Twitter on erinomainen kanava saada vastauksia kysymyksiin. Siinä missä Facebookin statuspäivitykset välittävät rajatulle audienssille, Twitterin kautta on mahdollista välittää viesti kaikille sen käyttäjille. Twitterin kehittynyttä hakua käyttämällä voidaan seurata keskusteluja, kysymyksiä tai linkkejä myös sellaisilta käyttäjiltä joita ei julkisesti seuraa. Kirjoittamalla Twitterin hakuun vaikkapa ”#googlewave” voidaan seurata reaaliajassa muiden viserryksiä liittyen Google Waveen. Väliin voi julkaista omia kommentteja sekä kysymyksiä ja välittää viestin takaisin maailmalle, myös niille joita et tunne. Juuri tämä Twitterin haku onkin yksi  palvelun hienoimmista ja toimivimmista ominaisuuksista. Haun vääristeleminen on vaikeaa (vertaa Googlen SEO) ja sen kautta voi seurata mistä ihmiset puhuvat juuri nyt. Twitterin ei olekkaan tarkoitus järjestää yksityisiä keskusteluja vaan tarjota mahdollisuus keskustella julkisesti tarkennetulle kuulijakunnalle.

Vuorovaikutus

Vastatessa Facebookissa tilapäivitykseen, päivityksen alle muodostuu helposti seurattava keskustelu. Twitterissä viserrykseen vastaus ei rakennu samalla tavalla. Kukin käyttäjä julkaisee vastauksen omaan feediinsä, jolloin ulkopuolisen tulee katsoa kummankin käyttäjän profiilia, mikäli hän haluaa pysyä mukana keskustelussa. Voisi siis ajatella, että Facebook päivityksillä halutaan herättää enemmänkin keskustelua ja Twitter päivityksillä jakaa tietoa tai promota tuotteita.

Twitterin valttikortti on myös sen avoimuus. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kuka vain voi kehittää siihen sovelluksia ja omia (ja miksei myös muiden) viserryksiä voi jakaa myös palvelun ulkopuolella, kuten vaikkapa tämän blogin oikeassa reunassa on nähtävissä. Facebookin päivitykset ovat ja pysyvät palvelun sisällä. Toisaalta Facebookissa on myös muita ominaisuuksia samassa paketissa ja useimmat ovat jo rekisteröityneet sinne.

Julkaisun tyyppi määrää hyvin pitkälle kumpaa palvelua tulisi käyttää viestin levitykseen. Yleisesti ottaen Twitterin kautta saadaan viesti leviämään tarvittaessa laajemmalle yleisölle, mutta Facebookin muilla työkaluilla on mahdollista saavuttaa samanlaisia seuraajamääriä (esim. Ryhmät ja Sivut). Kannattaa siis miettiä kenelle viestin haluaa välittää ja valita tämän jälkeen siihen käytettävä työkalu.

Facebookin käyttäjille tarjotaan käyttöön kahta verkostoitumistyökalua; Sivuja (Pages) ja Ryhmiä (Groups). Näillä kahdella työkalulla on monia samoja ominaisuuksia, mutta myös paljon eroavaisuuksia. Käyttäjät kohtaavat usein ongelman miettiessään kumpaa työkalua tulisi käyttää ja kumpi niistä on parempi? On mahdotonta lähteä sanomaan kumpi on parempi, mutta varmaa on että erot tulevat esille parhaiten kokeilemalla ja käyttämällä.

Sivut ja Ryhmät ovat perusrakenteeltaan melko samanlaisia. Kummassakin on seinä, johon käyttäjät voivat julkaista tekstiä, videoita ja kuvia. Periaatteessa kuka tahansa voi liittyä ja luoda uusia Ryhmiä tai Sivuja Facebookissa. Yksi tärkeimmistä eroista näiden työkalujen välillä on niiden näkyminen hakukoneissa. Toisin kuin Ryhmät, Sivut ideksoituvat hakukoneissa, jolloin myös rekisteröitymättömät käyttäjät voivat löytää ne Facebookin ulkopuolelta. Sivujen URL on myös muokattavissa mieleisekseen kun taas Ryhmien osoite on epäselvä. Vertaa vaikkapa: http://www.facebook.com/fanasos ja http://www.facebook.com/group.php?gid=207965488792&ref=ts.

Ryhmät

Ryhmissä turvallisuusasetukset ovat helpommin säädeltävissä. Ryhmistä on mahdollista tehdä täysin privaateiksi, siten että ainoastaan määrätyt käyttäjät voivat liittyä niihin ja nähdä niiden sisällön. Tietenkin Ryhmän voi tehdä myös kaikille avoimeksi, jolloin kuka tahansa voi liittyä siihen. Nämä julkiset Ryhmät näkyvät Facebookin haussa, toisin kuin piilotetut Ryhmät. Ryhmän perustajan on mahdollista antaa käyttäjille erilaisia oikeuksia ja näin jakaa vastuuta Ryhmän ylläpidosta. Adminit voivat kutsua muita käyttäjiä liittymään Ryhmään Facebook mailin kautta sekä sähköpostitse.

Facebookin ryhmissä voit liittyä tai luoda jopa 200 ryhmää. Ryhmät voivat perustua yhteisiin kiinnostuksen kohteisiin, aktiviteetteihin tai mihin tahansa. Ryhmien etusivulla näet äskettäin päivitetyt ryhmäsi samoin kuin ryhmät, joihin kaverisi ovat liittyneet äskettäin.

Mikäli normaali käyttäjä haluaa kutsua kavereitaan liittymään Ryhmään, käy se ryhmien työkaluilla helposti. Toisin kuin Sivuissa, Ryhmien käyttäjä voi halutessaan kutsua kaikki ystävänsä kerralla liittymään Ryhmään. Näin ollen kutsujan ei tarvitse klikkailla monia satoja kavereita listalle yksi kerrallaan. On aivan toinen asia kuinka järkevää tämä on, sillä pidemmän päälle jatkuva ja kohdentamaton kutsuminen voi aiheuttaa pahimmillaan jopa blokkauksia.

Facebook Ryhmissä ylläpitäjä voi lähettää sähköpostikirjeitä ja Facebook maileja kaikille käyttäjille kerrallaan, vain mikäli Ryhmässä on alle 5000 käyttäjää. Ryhmät myös listaavat ylläpitäjät heidän omilla nimillään, jolloin jokainen käyttäjä julkaisee seinälle omalla nimellään. Julkaisu näkyy tällöin myös käyttäjän henkilökohtaisessa profiilissa.

Sivut

Sivujen yksityisyysasetukset ovat Ryhmiä suppeammat. Sivuille liittyviä käyttäjiä voidaan blokata ainoastaan maantieteellisen lokaation ja iän perusteella. Tämä onkin ainoa rajoittava eroavaisuus verrattuna Ryhmiin. Sivulle liittyneiden käyttäjien käyttäytymistä voi seurata statistiikka työkalulla. Työkalulla näkee tarkat tiedot käyttäjistä ja heidän julkaisuistaan sekä Sivun kävijämääristä.

Facebook Sivu on julkinen profiili joka mahdollistaa liiketoimintasi ja tuotteidesi jakamisen muiden Facebook käyttäjien kanssa.

Sivujen ylläpitäjä voi lähettää massaviestejä, vaikka käyttäjiä olisi yli 5000. Nämä massaviestit ilmestyvät Facebook postilaatikkoon “päivitykset” kansioon eivätkä näin ollen sekoitu normaaleihin privaattiviesteihin. Sivujen ylläpitäjän julkaistessa sisältöä seinälle, hän menettää henkilöllisyytensä. Näin ollen julkaisun lähettäjä onkin Sivu, eikä siitä jää merkintää ylläpitäjän henkilökohtaiseen profiiliin. Käytännössä on mahdollista, ettei sivuille liittyneet käyttäjät tiedä kuka oikeastaan on julkaisujen takana. Ylläpitäjän tekemät julkaisut ilmestyvät Sivujen seinän lisäksi liittyneiden käyttäjien henkilökotaiseen syötteeseen, jolloin ne näkyvät etusivulla.

Kun Fanisi osallistuvat sinun Facebook Sivullasi, Sivullasi olevat tarinat jakaantuvat eteenpäin heidän ystävilleen Uutisten kautta. Kun nämä ystävät vuorovaikuttavat Sivusi kanssa, Uutiset voimistavat puskaradiota suuremmalle joukolle ystäviä.

Sivut muistuttavat ulkoisesti enemmän normaaleja käyttäjäprofiileja. Niissä on seinä-, info- ja kuva- välilehdet vakiona aivan kuten henkilökohtaisissa profiileissa. Sivuille on myös mahdollista liittää uusia sovelluksia, toisin kuin Ryhmissä. Sivuilla on myös kaksi erillistä seinää, joista toinen näyttää sivujen (ylläpitäjän) päivitykset ja toinen fanien (liittyneiden käyttäjien) julkaisut.

Lopuksi

Voi sanoa, että Sivut ovat enemmän suunnattu “fanitukselle” ja ammattimaiselle viestinnälle. Yleisesti Sivuja käyttävät tunnetut artistit, yritykset ja brändit. Niiden kautta on helpompi rakentaa pidempiaikaisia suhteita, kun taas Ryhmien kautta saa äänensä nopeammin kuuluville. Ryhmät ovat enemmän tarkoitettu keskustelemiseen ja Sivut toimivat usein jonkin tuotteen tiedotuskanavana. Ryhmien valttikortti on ehdottomasti niiden hyvät yksityisyysasetukset, jolloin niiden sisään on mahdollista tehdä vaikkapa yhteistyöfoorumeita. Käyttötarkoitus ratkaisee paljon, kumpi näistä verkostoitumistyökaluista on parempi.