Monelle on varmasti tuttu Tuulikki Ukkolan päiväkirjamerkintä viime viikolta, jossa Ukkola kirjoittaa minulle täysin uudesta ja tuntemattomasta massasta; Nettikansasta. Luettuani Ukkolan kirjoituksen muutamaan otteeseen luulen kansanedustajan tarkoittavan porukkaa joka vaikuttaa netissä. Tätä porukkaa nimitetään usein myös ihmisiksi. Tämä eduskuntakansan edustaja (siis toisin sanottuna ihminen), kirjoittaa perimmiltään ihan asiaa. Kirjoitus on tosin tainnut lipsahtaa päiväkirjaan hiukan kireissä tunnelmissa.

On surullista, että netistä on kehittynyt sananvapauden sikolätti, viemäri, joka vie lukijansa mennessään. Netissä ei ole vastaavaa päätoimittajaa, ei edes toimittajaa. Se on täysin vapaa kaikelle saastalle. -Tuulikki Ukkola

Ukkolaa suututtaa nettiin julkaisijoiden nimettömyys ja tästä johtuva houkutus julkaista asiatonta sisältöä. Sellaista sisältöä, jonka takana ei kirjoittaja itse olisi välttämättä valmis seisomaan. En tiedä onko ajatusmaailmani vääristynyt, mutta en pidä oikeaa elämää ja nettielämää juurikaan erilaisina. Kummassakin on yksilöitä, joilla on omat mielipiteensä kustakin asiasta. Näillä yksilöillä on yleensä vapaus tuoda mielipiteensä julki ja muut yksilöt voivat kommentoida toisten tekemisiä. Kummassakin maailmassa on omat käyttäytymismallinsa ja sääntönsä, mutta niiden valvominen on työlästä, mikäli yksilö ei esiinny omana itsenään. Koska internet on ympäristönä uusi, se ei ole muotoutunut vielä sopivaan muottiin ja on epätodennäköistä että se koskaan tulee täysin muotoutumaankaan. Netti-identiteetti asiassa ollaan kuitenkin menty nopeasti eteenpäin. Suuressa osassa netin palveluista tulee jo esiintyä omalla nimellään, mutta se kuinka tämä toteutuu jää viime kädessä nettipalveluiden ylläpitäjien kontolle.

Esiinnyn verkossa omalla nimelläni. Tai jos en käytä syntymänimeäni (esim Twitter @RBBA) niin nimeni on mahdollista löytää laajennetusta profiilistani. Silloin tällöin tulee tilanteita, että kirjoitan tuohtuneena kommentin, mutta ennen sen julkaisua jään miettimään haluanko kirjoitukseni yhdistettävän nimeeni. Lopulta päädyn vetämään henkeä ja muokkaamaan kirjoitustani siten, että voin huoletta julkaista sen omalla nimelläni. Nimeni siis toimii automaattisena sensuurina.

Aiheeltaan tämä blogi on sellainen, että en ole kertaakaan joutunut poistamaan sivuilta asiattomia kommentteja. Tilanne voi olla toinen uudessa Fingers of Steel blogissa – sen aika näyttää. Kummassakin blogissa käytän Disqus kommenttijärjestelmää, joka mahdollistaa käyttäjien tunnistautumisen mm. OpenID:n, Facebookin, Yahoon ja Twitterin käyttäjätunnuksilla. Jossakin vaiheessa tulen poistamaan käytöstä kokonaan mahdollisuuden nimettömänä esiintymiseen. Siis sen, että käyttäjä voi itse syöttää haluamansa nimen kommentoijaksi. Käytännössähän se on sama asia kuin nimettömästi kirjoittaminen.

Kuten on huomattu harva nettipalvelu on ikuinen ja aina tulee uusia parempia virityksiä edellisten tilalle. Pikkuhiljaa tulisi alkaa ideoida verkossa toimivaa yhteistä henkilökorttia, jolla netissä liikkuja voitaisiin tunnistaa luotettavasti. Sen väärinkäyttö tulisi olla yhtä rangaistavaa kuin henkilötunnuksen tai allekirjoituksen väärinkäyttö. Se voisi olla vain verkkopankin kautta tapahtuva autentikointi johonkin yhteen palveluun ja muut palvelut varmistettaisiin tämän palvelun kautta. Nurinaahan se herättää varmasti ja joku nimittäisi sitä perustuslain rikkomiseksi ja toiset kehittelisivät salaliittoteorioita tunnistautumisen ympärille. Nurisijat kuitenkin koostuisivat pääasiassa näistä netin ”väärinkäyttäjistä”.

Väittäisin, että Ukkolakin voisi alkaa vastaamaan sähköposteihinsa mikäli kaikki postittelijat esiintyisivät yksilöinä. Tuskin Ukkola kadullakaan ohittaa keskustelut, joiden toinen osapuoli esiintyy oikeana itsenään.

Jokaisella verkkosivulla tulisi olla ainakin jonkunlainen statistiiikka moduuli asennetuuna. Sen kautta pystytään muodostamaan tavoitteita sekä seurata niiden toteutumista. Tavoitteiden muodostaminen on tärkeä osa websivujen kehitystä ja siihen tulisikin kiinnittää paljon huomiota. Suosin itse Googlen Analytics verkkoanalytikkaohjelmistoa niin omissa kuin asiakkaideni projekteissa. Analyticsin raporteista saa paljon yksityiskohtaista tietoa verkkosivuilla tapahtuvasta käyttäymisestä, mutta monelle voi olla epäselvää kuinka kyseisiä tietoa voi hyödyntää käytännössä.

Avainsanat

Analyticsin avainsana-sektori listaa avainsanat, joita on käytetty päädyttäessä sivustolle hakukoneiden kautta. Avainsanojen kautta saadaan tietoa, millaista sisältöä kävijät etsivät tullessaan sivustolle. Tätä tietoa käyttämällä voidaan julkaista lisää sisältöä kiinnostavista aiheista sekä varmistaa sen löytyminen paremmin. Esimerkiksi ravintolayrityksen sivuille voidaan saapua “Peten Murkina hinnasto”, “Peten Murkina ruokalista” tai “Peten Murkina aukioloajat” hakusanoilla. Voidaan siis päätellä, että juuri hinnastot, ruokalistat ja aukioloajat ovat kävijöitä kiinnostavaa sisältöä ja ne tulisi ehdottomasti löytyä sivustolta. Lisäksi näistä aiheista kannattaisi julkaista tietoa jo heti etusivulla ja tätä kautta ohjata kävijät helposti oikealle sivulle.

Liikenteen lähteet

Liikenteen lähteitä seuraamalla saadaan arvokasta tietoa, mitä kautta kävijät ovat saapuneet sivuille tiettynä ajanjaksona. Taulukosta voi tarkastella sivuille osoittavia linkkejä sekä tulkita onko millainen mainostus on toiminut ja minkä kanavan kautta kävijöitä haluttaisiin lisätä. Alla olevasta kuvasta huomataan, että kävijöitä saapuu eniten Facebookin kautta ja vasta toiseksi eniten Twitteristä. Selityksenä voi olla, että Facebookissa on suurempi vastaanottavayleisö vaikkakin sivustosta julkaistaan Twitteriin enemmän sisältöä. Kävijämäärien lisäämiseksi Twitter-markkinointia tulisi tutkailla uudelleen ja tehdä mahdollisia muutoksia strategiaan.

Sivua/käyntikerta

Tosiasia on, että verkkosivuista tulee jatkuvasti yhä enemmän kertakäyttöisempiä. Tällä tarkoitan, että kävijät laskeutuvat suoraan heitä kiinnostavalle sivulle ja jättävät sivuston luettuaan vain esillä olevan aineiston. Harvalla käyttäjällä on aikaa etsiä sivuilta lisää tietoa aiheesta mikäli sitä ei syötetä heidän nenänsä eteen. Google Analyticsin raporteista voi seurata kuinka monella eri sivulla kävijät käyvät keskimäärin sivustovierailun aikana.

Kuvasta on nähdään, että kävijät vierailevat keskimäärin kahdella sivulla per käynti. Määrä on aika pieni varsinkin jos sivustolla on paljon sisältöä ja kymmeniä sivuja.

Yksi hyvä ratkaisu on sijoittaa sisällön alle linkkilistaus muilla verkkosivuston sivuilla sijaitseviin sisältöihin, jotka ovat aiheeltaan samankaltaiset. Tässä blogissa jokaisen kirjoituksen alta löytyy “Samankaltaiset kirjoitukset” -listaus (mikäli mahdollinen), joka muodostuu automaattisesti käytettyjen avainsanojen perusteella. Sivupaneliin voi myös listata vaikkapa luetuimpia tai kommentoiduimpia sisältöjä. Tärkeää on tuoda kaikki kiinnostava sisältö helposti löydettäväksi.

Sisältö

Yksi kiinnostavimmista tiedoista, joita Google Alanytics kerää on sisällön suosio. Tämän kautta ylläpitäjä pysyy ajantasalla kävijöitä kiinnostavasta sisällöstä. Lisäksi saadaan yksityiskohtaista tietoa yleisimmistä aloitus- ja poistumissivuista. Avain kuten avainsanojen kohdalla tietoja voidaan käyttää promotessa etusivulla kiinnostavaa sisältöä sekä valittaessa aiheita tulevaisuudessa julkaistavaan sisältöön. Vaihtoehtoisesti vähemmän liikennettä keräävää sisältöä voidaan tuoda enemmän esille, mikäli koetaan sen on kokonaisuuden kannalta tärkeää.

Kävijämäärät

Pienet kävijämäärät kertovat ylläpitäjälle kaksi asiaa. Kärjistetysti alhainen liikehdintä tarkoittaa, ettei sivustolla ole tarpeeksi kävijöitä kiinnostavaa sisältöä. Poikkeuksena kuitenkin marginaaliryhmien sivustot sekä uudet sivustot. Toinen johtopäätös alhaisista kävijämääristä on, ettei sivusto ole tarpeeksi hyvin löydettävissä. Tällöin kannattaa ottaa markkinointistrategia uudelleen tarkasteluun ja mikäli omat taidot eivät riitä kannattaa osaamista ostaa ulkoa. Varsinkin blogeissa kävijämäärät ovat suoraan verrannollisia sisällön määrään ja aikaan jonka blogi on ollut online.

Uusi vs. palaava

Uusi vs. palaava listaus kertoo kuinka suuri prosentti kävijöistä käy sivustolla ensimmäistä kertaa ja kuinka moni heistä palaa uudelleen. Useimmissa tapauksissa sivustolle pyritään saamaan mahdollisimman paljon palaavia kävijöitä. Ainakin blogien kohdalla tämä pitää hyvin paikkaansa. Blogille pyritään vakiinnuttamaan lukijakunta, joka saapuu blogiin aina uuden kirjoituksen julkaisun jälkeen. Oma blogini on vielä varsin uusi, joten noin 58% kävijöistä on uusia ja 42% palaavia.

Uusien kävijöiden muuttaminen palaaviksi vaatii jatkuvan laadukkaan ja säännöllisen sisällön tuottamista. Aina pelkkä laadukas julkaiseminen ei anna haluttua lopputulosta, joten on keksittävä jotakin muuta. Kaiken tulisi lähteä siitä, että lukijoille kerrotaan uudesta sisällöstä tavalla jolla he haluavat. On röyhkeää odottaa, että kävijät tulevat päivittäin katsomaan sivustoasi onko siellä uutta sisältöä. Tätä varten uudesta sisällöstä kannattaa ilmoittaa montaa eri kanavaa pitkin. Näitä kanavia voivat olla vaikkapa sähköposti, RSS-syöte ja sosiaalinen media. Hyvä sivusto tarjoaa tarpeeksi vaihtoehtoja käyttäjille, joista kukin voi räätälöidä itselleen sopivan.