Jokaisessa blogissa olisi hyvä olla jonkulainen “Tietoja” osio, jossa kerrotaan ainakin blogin ja sen kirjoittajan perustiedot. Minimissään se voi olla sivupanelista löytyvät muutaman lauseen yhteenveto. Tekstistä tulisi käydä ilmi kuka kirjoittaa, mistä kirjoittaa ja miksi. Tietoja -sivu on helppo tapa päästää lukijat lähemmäs kirjoittajaa. Hyvän Tietoja-sivun tekeminen ei ole muutaman minuutin juttu.

Ketkä hakevat tietoja?

Tietoja -sivua kirjoitettaessa kannattaa lähteä liikkeelle, siitä ketkä ovat oletettuja kiinnostuneita kävijöitä. Ketkä haluavat blogistasi lisää tietoa ja miksi. Kävijöitä on usempaa ryhmää, mutta kaikkia yhdistävä tekijä on halu lisätietojen saantiin.

Uudet lukijat

Löytäessäni uuden kiinnostavan blogin käyn poikkeuksetta etsimässä blogista tietoja kirjoittajasta. Haluan varmistua, että ajatusten takana seisoo aidosti joku ihminen, sillä täysin anonyymit kirjoitukset syövät usein kirjoitusten uskottavuutta (huom. eri asia on viihdeblogit). Tietoja-sivun pääajatus on lisätä uskottavuutta sekä luotettavuutta. Sivu antaa syyn lukea blogia.

Vanhat lukijat

Vanhat ja pitkäaikaiset lukijat etsivät yleensä Tietoja-sivulta mahdollisia linkkejä kirjoittajan muille sivustoille. He ovat kiinnostuneita lukemaan lisää bloggaajan ajatuksista.

Linkitettyjen blogien kirjoittajat

Useimpia bloggaajia kiinnostaa mitä muuta kirjoittavat heistä. Käytössäni on Googlen analytiikkaohjelmisto, jonka avulla seuraan mitkä verkkosivut ovat linkittäneet blogiini. Uuden linkityksen huomatessani käyn kurkkaamassa kuka linkittäjä on.

Vierasbloggaajaksi haluajat

Jotkut julkaisijat harrastavat vierasbloggaamista ja etsivät Tietoja -sivulta bloggaajan yhteystietoja tai ohjeita, kuinka saisivat oman kirjoituksensa julkaistuksi kyseisessä blogissa. Samalla tavalla hyvät yhteystiedot voivat poikia tarjouksiin kirjoittaa muiden blogeihin.

Mitä toimiva Tietoja -sivu sisältää?

Jokainen bloggaaja haluaa antaa itsestään sekä blogistaan vain ne tiedot, jotka kokee tarpeelliseksi. Mikäli julkaiset tietoa itsestäsi usempaa kuin yhtä kanavaa pitkin, pidä huoli että yksikään sinusta kertova kanava ei ole identtinen. Jos kirjoitat kahta blogia, joissa kummassakin on samanlainen Tietoja-sivu, herää väkisin kysymys miksi blogeja ei ole yhditetty? Miksi kirjoittaa kahta blogia, jos bloggaaja ei tee eroa niiden välille. Tämä sama pätee tietysti myös sosiaalisen media profiileissa. Tiedät varmasti ketkä lukevat Facebook- profiiliasi ja ketkä surffailevat Myspace sivullasi. Kirjoita kävijöillesi, älä itsellesi. Blogin Tietoja-sivulta tulisi selvitä seuraavat asiat.

• Kuka olet?
  • Vaikka kirjoittaisit anonyymisti, voit silti vastata tähän kysymykseen.
• Mistä näkökulmasta kirjoitat?
  • Oletko opiskelija, työtön, maahanmuuttaja, äsken ensimmäiseen omaan kotiin muuttanut, jalkapalloilija vai mikä?
• Mistä kirjoitat?
  • Kirjoitatko muodista, valokuvaamisesta, musiikista, sosiaalisesta mediasta…
• Onko blogi ainoa julkaisualustasi vai löytyykö sinun sisältöäsi myös muualta?
  • Linkitä kaikki haluamasi nettisivut, sosiaalisen median profiilit ja videot, joista sinusta saa lisää tietoa tai tekemisiäsi voi seurailla.
• Kuinka sinuun voi ottaa yhteyttä?
  • Haluatko yhteydenottoon käytettävän blogista löytyvää yhteydenottolomaketta vai jaatko sähköpostiosoitteesi suoraan sivuilla? Saako sinuun ottaa yhteyttä Facbookissa tai Myspacessa?
  • Ei kannata ajatella, ettei sinuun kukaan haluaisi ottaa yhteyttä. Harvasta suomalaisesta muotiblogista löytyi vielä vuosi sitten kirjoittajan yhteystietoja, mutta muotisuunnittelijoiden alkaessa kutsua bloggareita alan tapahtumiin on alkanut näyttää siltä että yhteystiedot ovat ilmestyneet lähes poikkeuksetta tyrkylle jokaiseen blogiin.
  • Jos odottelet työtarjouksia niin on sanomattakin selvää, että yhteystiedot tulee olla ajantasalla.
• Kuva tai linkki kuvagalleriaan
  • Tietoja-sivulla saavutaan usein myös hakukoneiden kautta haettaessa tietoja bloggarin nimellä. Hakijoita voi olla tiedotusvälineiden edustajat, työhaastattelijat jne.

Rakenne

Info-sivuun pätee samat säännöt kuin muuhunkin blogin sisältöön. Vaikka lukijoita on erityyppisiä sisällön tulisi silti palvella kaikkia. Huomioi Tietoja-sivua kirjoittaessa ainakin seuraavat.

• Mahdollista nopea lukeminen
  • Kirjoita nopealukuinen tiivistelmä, josta saa käsityksen sivun sisällöstä.
  • Käytä väliotsikoita ja luetteloita
    • Hyvällä otsikoinnilla lukija voi lukea vain ne kappaleet ja osiot, jotka häntä kiinnostaa.
  • Mitkä ovat blogin tavoitteet?
• Mahdollista syventyminen
  • Kirjoita pidempi kuvaus, josta kiinnostuneet saavat yksityiskohtaista tietoa kirjoittajasta ja blogista.
  • Kuinka pysyä ajantasalla.
    • RSS-syötteet
    • Sähköposti-ilmoitukset
• Pidä yhteystiedot helposti löydettävissä.
  • Käytä vaikkapa ikoneita ja luetteloita.
  • Muista suorat linkit
  • Tarjoa mahdollisuuksien mukaan monia vaihtoehtoja
  • Anna ohjeet yhteystietojen käyttöön
  • Tarjoa mahdollisuutta ladata virtuaalinen käyntikortti
    • vCard ja QR koodi
  • Lisää yhteydenottolomake

Tee sivusta kiinnostava. Tee sivusta itsesi näköinen. Lisää sinne vaikka videotervehdyksesi*. Tietoja-sivua voi pitää käyntikorttinasi ja blogisi muun sisällön lisäksi se on yksi mahdollisuus erottautua muista bloggaajista. Perustietojen lisäksi kirjoita myös niille vierailijoille, joita ei kiinnosta suorituksesi ja saavutuksesi.

Summataan: Kirjoita laaja kuvaus itsestäsi ja blogistasi, mutta mahdollista sivun osittainen lukeminen.

*Mikäli päädyt tekemään videotervehdyksen, älä korvaa sillä teksisisältöä. Video on ekstra-elementti ei pääasia.

Kirjoitin Fingers of Steel blogiini eilen postauksen, jossa pohdin eri aiheista bloggaavien käyttäjien sosiaalista vuorovaikutusta. Outi Lammi inspiroitui lokeroimaan bloggaajia heidän käyttäytymisensä mukaan. Päädyimme keskustelemaan siitä vaatiiko blogi aina kommentointia ollakseen blogi. Pohdin mikä tekee blogista blogin. Miten blogi käytännössä eroaa normaalista verkkojulkaisusta? Miten blogi määritellään?

Wikipedian mukaan ”blogi on verkkosivu tai -sivusto, johon yksi tai useampi kirjoittaja kirjoittaa enemmän tai vähemmän säännöllisesti”. Saman lähteen mukaan blogeille on tunnusomaista henkilökohtaisen näkökulman painotus. Kuten Wikipedian määrittelystä huomaa, blogille ei ole oikeastaan mitään tarkkaa määrittelyä. Olin vähän pettynyt, sillä selasin kasan sivustoja läpi eikä kukaan ollut ottanut kantaa siihen mikä oikeasti tekee blogista blogin. Blogin määritelmä on siis hyvin häilyvä.

Teknisellä puolella blogin määrittely onkin sitten hiukan helpompaa. Blogia tulee olla mahdollista kommentoida, blogissa on RSS- tai Atom- syötteet ja kirjoituksia seurataan pääsääntöisesti kirjoitusajankohdan mukaan.

Olen 8-10 vuotta myöhässä, mutta useimmille on vieläkin vaikea hahmottaa blogien ja normaalien verkkosivujen ero. Tämä on huomattavissa varsinkin blogien kommentoinnissa, kun satunnaiset lukijat eivät osaa erottaa kirjoittajan mielipidettä kontekstissa. Blogia voisi verrata kolumniin ja verkkosivua uutiseen, toisessa näkyy kirjoittajan mielipide ja toisessa ei. Blogikirjoituksia julkaistaan myös nopeammalla tahdilla.

Oikein oksettaa lukea vieläkin julkaisuja, joista puhutaan blogeina, mutta joissa kirjoittajana on joku kirjainyhdistelmä – Oy tai joku…  Koko kirjoitus on tavallaan turhaa asian pyörittelyä, mutta pyrin saamaan ihmiset ajattelemaan bloggausta aivan oikeasti. Yritykset eivät bloggaa, bloggauksen hoitaa työntekijä(t). Työntekijä jolla on kasvot ja oma mielipide. Monet yritykset voisivat ottaa oppia Gemilon yritysblogista. Siellä kirjoittavat ihan oikeat ihmiset.

Eri tarinansa ovat vielä blogit, joissa kommentoijat ovat anonyymeja – jotakin alkuolioita – joille ei anneta mahdollisuutta kertoa itsestään nimen vertaa. On harmi, että nimettömyyttä netissä ruokitaan ja lopputulos on tässä: Netti – sananvapauden sikolätti. Palataan tähän aiheeseen heti huomenaamulla otsikolla “joko olisi aika tarjota mahdollisuus olla oma itsensä”.

Riippuen omista bloggailuintresseistä, joku saattaa ihmetellä mitä hyötyä on julkaista toisten kirjoituksia omassa blogissaan saati antaa omia kirjoituksia julkaistavaksi muiden blogeissa. Pienessä mittakaavassa tapahtuvassa vierasbloggaamisessa (onko tälle jotakin ihan omaa sanaa?) rahakaan ei vaihda omistajaa, joten taustalla täytyy olla jotakin muuta.

Vieraskirjoittaminen on hyvä tapa tavoittaa uutta audienssia, rakentaa parempi profiili, verkostoitua ja saada uusia linkkejä omaan blogiin. Yksityisten blogien lisäksi mm. lehdet ja muut mediat tarjoavat asiantuntioille ja kirjoittajille blogitilaa verkkosivuilleen. Esimerkiksi Mashablen perustaja Pete Cashmore kirjoittaa CNN:lle viikottain kolumnia (joka tosin tuntuu minusta blogilta) sekä mediayrittäjä Eero Leppänen kirjoittaa Lapin Kansaan sosiaalisesta mediasta. Julkaisevien tahojen ei tarvitse olla kuitenkaan olla näin suuria. Monet kirjoittavat ystäviensä ja kolleegoidensa blogeihin ja tästä onkin hyvä aloittaa.

Vaihtoehtoja on siis kaksi:

• vierasbloggaaminen toiseen verkkosivuille tai
• toisten kirjoitusten julkaiseminen omalla verkkosivullaan.

Kaikki voittavat

Vierasbloggailun hyödyt ovat molemminpuolisia. Tässä muutamia asioita, joiden takia sinunkin tulisi kirjoittaa myös toisten blogeihin.

• Linkit, linkit ja linkit. Google hallitsee meitä. Jokainen linkki blogiisi on arvokas ja voi poikia paremman pagerankin lisäksi myös uusin lukijoihin. Google arvostaa erityisesti linkkejä, jotka tulevat samaa aiheryhmää käsittelevältä sivulta, joten kirjoita kolleegoidesi blogeihin.
• Verkkobrändi. Brändillesi tekee varmasti hyvää mikäli nimesi on esillä muuallakin kun selkästin sinun hallinnoimissasi palveluissa. Pyri siihen, että sinusta löytyy tietoa myös muiden ns. neutraalien tahojen sivuilta.

Julkaisija saa ilmaista sisältöä blogiinsa ja tätä kautta uusia lukijoita. Vierasbloggaamisesta saavat hyötyä kirjoittajien ja julkaisijoiden lisäksi myös lukijat. Julkaistessa toisten kirjoituksia julkaisija antaa lukijoilleen mahdollisuuden näkökulmiin, joita ei olisi itse ehkä osannut tarjota.

Vierasbloggaus on erittäin tehokas tapa ajaa liikennettä niin kirjoittajan kun julkaisjan webbisivuille. Älä siis pelkää ottaa yhteyttä kirjoittajiin, joiden blogi tai kirjoitukset miellyttävät sinua!

Julkaisijan muistilista

• Tuo selkeästi esille kuka kirjoituksen takana on, jotta lukijasi voivat erottaa kuka kulloinkin kirjoittaa. Useimmissa blogialustoissa jokaiselle kirjoittajalle voidaan luoda oma profiilinsa ja säädellä niiden käyttöoikeuksia.
• Mieti tarkasti haluatko vierailevia bloggareita kirjoittamaan blogiisi, jonka sisältö koskee sinua henkilökohtaisesti. Ovatko nykyiset lukijasi kiinnostuneita kirjoituksistasi vain, koska ne ovat sinun kirjoittamiasi? Esimerkiksi olen päättänyt, että tähän henkilökohtaiseen blogiini kirjoittaa vain ja ainoastaa minä.
• Löydä vieraileva bloggari blogisi kommenteista. Seuraa kommentoiko jokin taho säännöllisesti kirjoituksiasi ja ota yhteyttä aktiivisimpiin käyttäjiin. Kommenttisektori on varmasti paras paikka löytää vieraileva kirjoittaja.
• Tee kirjoittaminen ja julkaiseminen helpoksi. Lähestyessäsi vierasbloggaria älä pyydä liikaa ja ole valmis tekemään kompromisseja.

Vierasbloggaajan muistilista

• Kirjoita laadukkaasti! Postauksesi on käyntikorttisi uusille lukijoille, joten tee se niin hyvin kuin pystyt. Hyvällä kirjoituksella saat lukijat kiinnostumaan ja parhaassa tapauksessa saat vangittua heidät myös omaan blogiisi.
• Tutustu blogin aikaisempiin kirjoituksiin selvittääksesi ketkä sitä lukevat ja millaisella tyylillä vakiobloggari kirjoittaa.
• Tuo selkeästi esille kuka olet ja mistä sinusta voi löytää lisää tietoa. Linkitä oma blogisi kirjoitukseen, jotta siityminen on mahdollisimman vaivatonta. Linkitä myös tunnuksesi Twitteriin.
• Promoa kirjoitustasi kuten omaa blogiasikin. On myös sinun etusi että kirjoitus kerää paljon lukijoita, sillä sitä kautta voit saada uusia “toimeksiantoja” samalta julkaisijalta.
• Kirjoita postaus jo ennakkoon. Mikäli sinun on mahdollista kirjoittaa julkaistava teksti ennakkoon, liitä se sähköpostiisi jossa tiedustelet halukkaita julkaisijoita.

Mitkä ovat sinun kokemuksesi vierasbloggaamisesta?

Blogin kirjoitus itsessään on harvoin tavoite ja blogi toimiikin usein välinearvona tavoitellessa jotakin muuta. Joku bloggaa lisätäkseen tietoa itsestään internettiin, joku pyrkiäkseen levittämään ilosanomaa ja joku tienatakseen elantonsa. Anna-Kaisa Varamäki listasi Orgcomms blogissaan syitä miksi johtajan kannattaa blogata. Avaan blogia työkaluna hiukan omien intressieni kautta.

Keskustelun herättäminen

Käytän blogia pääasiassa apuna herättämään keskustelua minua kiinnostavista aiheista ja tällä tavalla avaan korvani muiden mielipiteille ja näkökulmille. Harto Pönkä kertoi omassa blogissaan ihmettelevänsä kun lukijat käyttävät hänen kirjoituksiaan lähteinä. Pönkä kertoo julkaisujensa olevan keskeneräisiä ajatuksia, jotka hän pyrkii saattamaan loppuun blogissa heränneen keskustelun myötä. Oma blogini on vielä melko uusi, mutta voin ilokseni huomata, että kommentointi ja keskustelu aktivoituu hyvää vauhtia. Provokatiivinen kirjoittaminen saa lukijat kommentoimaan ahkerammin (Milloin sosiaalinen media on osa suurempaa?), mutta kannattaa muistaa, että provosoivasti kirjoittaminen on erittäin haastavaa kun halutaan olla loukkaamatta ketään.

Brändäys

Keskustelun herättelyn jälkeen toiseksi priorisoitu pyrkimykseni on oman nimeni brändäys. Tarjotessani lukijoille vastauksia ja ajatuksia nimeni jää heidän mieleensä. Olen huomannut jo lyhyessä ajassa sen positiiviset vaikutukset ja pyrin vuonna 2010 yhdistämään sen suoranaisesti liiketoimintaan. En mainosta blogissani suoranaisesti palveluitani, mutta olen huomannut lukijoiden kiinnostuneen nimestäni siinä määrin että ovat käyttävät kyllä aikaansa yhteyksien selvittämiseen. Blogini toimii hyvin oman osaamiseni esiintuojana ja jossakin tapauksissa asiakkaat voivat tarkistaa tietämykseni täältä ennakkoon.

Kehittyminen kirjoittajana

Minulle tekstin tuottaminen on paikoitellen haastavaa. Kuten monessa muussakin asiassa harjoittelu tekee mestarin ja säännöllinen bloggaaminen on parantanut kykyäni kirjoittaa. Varsinkin omien ajatusten yksinkertaistaminen blogiin auttaa selkeästi viemään ajatuksia pidemmälle. Ajatuksia kirjoittamalla huomaa helposti mahdolliset ristiriidat ja ongelmat.

Kävijämäärään mittarina tuijotetaan liikaa

Olen kirjoittanut ohjeita siitä kuinka liikennettä ajetaan blogiin ja tätä kautta saadaan sille lukijoita. Tosiasiassa blogille tulee kyllä lukijoita mikäli sen sisältö on laadukasta ja kohderyhmää kiinnostavaa. Ohjeeni ovat enemmänkin koskeneet sitä kuinka blogi tuodaan ihmisten tietoisuuteen varsinkin sen alkutaipaleella. Aivan kuten webbisivuissa ylipäätänsä tärkeämpää on ajaa sivuille 10 ostavaa asiakasta päivässä kuin 1000 vierailijaa, joista vain yhdestä tulee yrityksen asiakas. Väärän massan tuominen sivustolle on vierailijoita ärsyttävää, sillä he eivät löydä sivuilta vastauksia kysymyksiinsä ja näin tuhlaavat vain aikaansa. Poikkeuksena on kuitenkin sivustot, jotka saavat tuottoa jokaisesta kävijästä tai kävijän siirtämisestä mainostajan sivulle.

Kerro miksi sinä kirjoitat blogia?

Päivittäin avataan tuhansia uusia blogeja. Kehittyneet blogialustat kuten Wordpress, Tumblr sekä Blogspot mahdollistavat bloggauksen aloittamisen muutamassa minuutissa ilman minkäänlaista kokoemusta. Kaikki pystyvät tähän. Kaikki eivät kuitenkaan pysty erottumaan muista bloggaajista ja saamaan blogiin paljon lukijoita. Tässä kirjoituksessa annan muutamia vinkkejä perusasioista (jotka näyttävät olevan monilta kuitenkin hukassa), joiden avulla blogiin saadaan enemmän liikennettä.

Ennen julkaisua

Älä julkaise sisällötöntä blogia!

Varsinkin ensikertailaiset avaavat bloginsa ovet turhankin äkkiä koko maailmalle. Vaikka innostus uudesta harrastuksesta olisikin kova, tulisi blogissa olla mahdollisimman paljon sisältöä kun ensimmäiset vierailijat sinne päästetään. Eihän kauppojakaan avata heti vuokrasopimuksen kirjoittamisen jälkeen, vaan odotellaan että sinne ilmestyy jotakin mikä kiinnostaa asiakkaita. Kirjoita info-sivun lisäksi aluksi vaikkapa 5-10 blogikirjoitusta, mutta muista että kyseisten kirjoitusten tulee olla laadukakita blogisi menestyksen kannalta. Kirjoita vain jos on jotakin kirjoitettavaa.

Varmista, että RSS-syötteen ikoni on näkyvissä ja että se toimii.

Varmista, että blogisi RSS-syöte toimii moitteetta. Kävijät lukevat monia muitakin blogeja, joten useimmilla ei riitä aikaa selata päivittäin kaikkia kiinnostavia blogeja läpi. Tätä varten jokaisessa blogissa tulisi olla tilattavissa RSS-syöte, joka kertoo lukijoille milloin blogissasi on uutta sisältöä. Mikäli RSS-syöte on tuntematon, kannattaa lukea Jorkki.comin Mikä on RSS? Opas aloittelijoille -artikkeli.

RSS-syötteet voivat sisältää joko blogikirjoituksen kokonaisuudessaan tai ainostaan osan siitä. On mielipidekysymys mitä haluaa syötteidensä sisältävän, mutta monia käyttäjiä ärsyttää osittaisen tekstin jakaminen. Varsinkin mobiililaitteilla syötteitä luettaessa säästetään paljon aikaa jos RSS sisältää kirjoituksen kokonaisuudessaan.

RSS-syötteillä sinäänsä ei tee mitään, ellei niitä syötetä johonkin lukijaan. Tämän takia olisi hyvä jos blogista voisi tilata syötteet suoraan käytetyimpiin lukijoihin. Tällä vähennät ihmisten kynnystä tilata blogiasi. Nyt puhuu Miikka Värri -blogissa tarjotaan suorat linkit Blogloviniin, Google Readeriin, Bloglinesiin ja Yodao Readeriin. Lisäksi tarjoan mahdollisuutta saada ilmoitus uudesta kirjoituksesta suoraan sähköpostiin. Copybloggerin mukaan tarjoamalla sähköpostiversion RSS-syötteestäsi voit tuplata tilaajiesi määrän. Käytän itse Feedburneria, sillä se lähettää automaattisesti uudet kirjoitukset tilaajille ja se on lisäksi ilmainen. Pidä huolta, että tilaaminen sähköpostiin on helppoa, kuten blogini tilaaminen.

Varmista että kaikki muukin toimii

En voi tarpeeksi alleviivata kuinka tärkeää on asentaa blogiin kunnollinen spämmifiltteri kommentoinnin yhteyteen. Mikään ei ole raivostuttavampaa kuin yön aikana saapuneet 600 Viagra-mainosta jokaiseen postaukseesi. Olen todennut Wordpress alustalle Aksimet spämmifiltterin tehokkaksi ja suosittelenkin sen asentamista ennen blogin avaamista.

Kannattaa myös kiinnittää huomiota blogin kommenttijärjestelmään. Ei ole ehkä kaikista paras vaihtoehto monimutkaistaa kommentointia siten, että vierailijat joutuvat klikkailemaan monien sivujen ja pop-up ikkunoiden kautta jättääkseen blogiisi kommentin. Kommentoinnissa tulisi olla ainakin mahdollisuus jättää nimimerkin lisäksi osoite kotisivulle sekä tilata ilmoitus uusista vastauksista sähköpostiin. Sosiaalisen median palveluiden tunnuksilla kommenttien jättäminen on nopeata kun jokaiseen blogiin ei tarvitse luoda omaa käyttäjätunnusta. Käytän tässä blogissa Disqus kommenttijärjestelmää, joka on erittäin helppo ottaa käyttöön ja toimii Aksimetin kanssa.

Käytä blogin testaamiseen aikaa. Kokeile kaikki linkit ja nappulat, ettei mikään ole rikki. Riippuen kohderyhmästäsi pyydä palautetta niin kokeneilta webin käyttäjiltä kuin myös käyttäjiltä, joille blogit eivät ole ennestään tuttuja.

Ota sosiaalinen media avuksi.

Verkostoidu

Sosiaalisessa mediassa yleensäkään ei saa keskittyä ainoastaa julkaisemaan. Wikipedia määrittelee sosiaalisen median “prosessiksi, jossa yksilöt ja ryhmät rakentavat yhteisiä merkityksiä sisältöjen, yhteisöjen ja verkkoteknologioiden avulla”. Käytännössä sosiaalinen media siis vaatii vuorovaikutusta toisten käyttäjien kanssa. Vieraile muiden blogeissa ja kommentoi postauksia. Julkaise blogien lisäksi foorumeilla kommentteja, jotka tarjoavat vastauksia muille käyttäjille ja tekevät sinusta arvokkaan prosessille. Muista jättää allekirjoitukseen tietoja itsestäsi sekä linkki, jotta muut käyttäjät löytävät blogiisi. Jokainen ulkoa tuleva linkki tekee blogistasi myös arvokkaamman Googlen silmissä (Pagerank) ja se löytyy jatkossa korkemmalta hakutuloksissa.

Saan silloin tällöin Twitterin kautta viestejä, joissa pyydetään lupaa lisätä blogini lähettäjän blogissa olevaan linkkilistaan. Annan tietysti luvan linkitykseen ja sen lisäksi pääsääntöisesti ryhdyn tilaamaan blogia tai ainakin seuraamaan sitä tiiviisti. Useissa tapauksissa en olisi tiennyt kyseisten blogien olemassaolosta, mutta toisten osapuolien linkitysten ansiosta he saivat minusta lukijan blogilleen. Tällainen vaihtokauppa onkin moninkertaisesti toimivampi toimintatapa kuin suoran promoviestin lähettäminen toiselle käyttäjälle.

Linkitä

Pelkät blogiasi osoittavat linkit eivät riitä. Ainakin alkuaikoina suosittelen linkittämään ahkerasti toisia blogeja kirjoituksiisi. Useimmat bloggaajat seuraavat säännöllisesti viittavien sivujen listaa liikennestatistiikastaan ja vierailevat blogissasi varmasti sen löytyessä listalta. Useimmat jatkavat vierailuaan säännöllisesti myöhemminkin, sillä he haluavat pysyä perillä mitä heidän blogeistaan puhutaan. Näin saat helposti huomiota ja liikennettä blogiisi.

Tiettyjen blogien löytäminen satojen miljoonien muiden joukosta olisi mahdotonta ilman kunnollisia blogiluetteloita. Tunnetuin luettelo on Technorati, mutta siellä suomenkielisellä sisällöllä erottuminen on vaikeaa. Technoratin suomalaisia vastineita ovat Blogilista sekä Blogispotti. Uusi blogi kannataakin ilmoittaa palveluihin heti alussa sillä aiheryhmästä riippuen Blogilista ja Blogspotti voivat toimia tärkeänäkin liikenteen lähteenä. Blogiluettelilla on usein myös korkea pagerank, ja Google laskee luetteloiden jakamat linkit arvokkaiksi.

Muista myös lisätä blogisi URL kaikkiin mahdollisiin sosiaalisen median profiileihisi, kuten Twitteriin, Myspaceen, LinkedIniin ja Facebookiin. Julkaisin jokunen aika sitten postauksen juurikin tästä profiilista toiseen linkittämisestä. Tarkoituksena oli rakentaa nettiprofiilieni välille linkkiverkko, jonka kautta mistä vain profiilista pystyi käymään kaikki sosiaalisen median profiilini lävitse pelkkien linkkien avulla. Voit lukea sen tästä.

Levitä sanaa

Tee postauksien levittäminen mahdollisimman helpoksi lisäämällä suorat linkit sosiaaliseen mediaan jokaisen kirjoituksesi alle. Älä oleta, että kaikki käyttäjät näkevät vaivaa jakaessaan postauksiasi, mikäli se ei ole tehty tarpeeksi helpoksi. Ohjelmointitaidon ollessa vajaavainen, ainakin palvelut Add This ja Add to Any tarjoavat helposti lisättäviä painikkeita blogeihin. Mikäli haluat vaikuttaa enemmän jako-ominaisuuden ilmenemiseen blogissasi suosittelen tutustumaan Michael Martinin Social Bookmarking Link Codes for 33 of the Biggest -postaukseen.

Jaa kirjoituksesi sosiaalisessa mediassa, mutta älä spämmää. Uuden kirjoituksen julkaisun jälkeen lähetä se Facebookkiin ja Twitteriin. Älä kuitenkaan julkaise sosiaalisessa mediassa samoja viestejä eri kanavien kautta, sillä sinut voidaan helposti luokitella spämmääjäksi. Voit luottaa siihen, että hyvät ja kiinnostavat kirjoitukset leviävät sosiaalisessa mediassa muiden käyttäjien kautta, joten keskity vain alkupotkun antamiseen.

Jokaisella verkkosivulla tulisi olla ainakin jonkunlainen statistiiikka moduuli asennetuuna. Sen kautta pystytään muodostamaan tavoitteita sekä seurata niiden toteutumista. Tavoitteiden muodostaminen on tärkeä osa websivujen kehitystä ja siihen tulisikin kiinnittää paljon huomiota. Suosin itse Googlen Analytics verkkoanalytikkaohjelmistoa niin omissa kuin asiakkaideni projekteissa. Analyticsin raporteista saa paljon yksityiskohtaista tietoa verkkosivuilla tapahtuvasta käyttäymisestä, mutta monelle voi olla epäselvää kuinka kyseisiä tietoa voi hyödyntää käytännössä.

Avainsanat

Analyticsin avainsana-sektori listaa avainsanat, joita on käytetty päädyttäessä sivustolle hakukoneiden kautta. Avainsanojen kautta saadaan tietoa, millaista sisältöä kävijät etsivät tullessaan sivustolle. Tätä tietoa käyttämällä voidaan julkaista lisää sisältöä kiinnostavista aiheista sekä varmistaa sen löytyminen paremmin. Esimerkiksi ravintolayrityksen sivuille voidaan saapua “Peten Murkina hinnasto”, “Peten Murkina ruokalista” tai “Peten Murkina aukioloajat” hakusanoilla. Voidaan siis päätellä, että juuri hinnastot, ruokalistat ja aukioloajat ovat kävijöitä kiinnostavaa sisältöä ja ne tulisi ehdottomasti löytyä sivustolta. Lisäksi näistä aiheista kannattaisi julkaista tietoa jo heti etusivulla ja tätä kautta ohjata kävijät helposti oikealle sivulle.

Liikenteen lähteet

Liikenteen lähteitä seuraamalla saadaan arvokasta tietoa, mitä kautta kävijät ovat saapuneet sivuille tiettynä ajanjaksona. Taulukosta voi tarkastella sivuille osoittavia linkkejä sekä tulkita onko millainen mainostus on toiminut ja minkä kanavan kautta kävijöitä haluttaisiin lisätä. Alla olevasta kuvasta huomataan, että kävijöitä saapuu eniten Facebookin kautta ja vasta toiseksi eniten Twitteristä. Selityksenä voi olla, että Facebookissa on suurempi vastaanottavayleisö vaikkakin sivustosta julkaistaan Twitteriin enemmän sisältöä. Kävijämäärien lisäämiseksi Twitter-markkinointia tulisi tutkailla uudelleen ja tehdä mahdollisia muutoksia strategiaan.

Sivua/käyntikerta

Tosiasia on, että verkkosivuista tulee jatkuvasti yhä enemmän kertakäyttöisempiä. Tällä tarkoitan, että kävijät laskeutuvat suoraan heitä kiinnostavalle sivulle ja jättävät sivuston luettuaan vain esillä olevan aineiston. Harvalla käyttäjällä on aikaa etsiä sivuilta lisää tietoa aiheesta mikäli sitä ei syötetä heidän nenänsä eteen. Google Analyticsin raporteista voi seurata kuinka monella eri sivulla kävijät käyvät keskimäärin sivustovierailun aikana.

Kuvasta on nähdään, että kävijät vierailevat keskimäärin kahdella sivulla per käynti. Määrä on aika pieni varsinkin jos sivustolla on paljon sisältöä ja kymmeniä sivuja.

Yksi hyvä ratkaisu on sijoittaa sisällön alle linkkilistaus muilla verkkosivuston sivuilla sijaitseviin sisältöihin, jotka ovat aiheeltaan samankaltaiset. Tässä blogissa jokaisen kirjoituksen alta löytyy “Samankaltaiset kirjoitukset” -listaus (mikäli mahdollinen), joka muodostuu automaattisesti käytettyjen avainsanojen perusteella. Sivupaneliin voi myös listata vaikkapa luetuimpia tai kommentoiduimpia sisältöjä. Tärkeää on tuoda kaikki kiinnostava sisältö helposti löydettäväksi.

Sisältö

Yksi kiinnostavimmista tiedoista, joita Google Alanytics kerää on sisällön suosio. Tämän kautta ylläpitäjä pysyy ajantasalla kävijöitä kiinnostavasta sisällöstä. Lisäksi saadaan yksityiskohtaista tietoa yleisimmistä aloitus- ja poistumissivuista. Avain kuten avainsanojen kohdalla tietoja voidaan käyttää promotessa etusivulla kiinnostavaa sisältöä sekä valittaessa aiheita tulevaisuudessa julkaistavaan sisältöön. Vaihtoehtoisesti vähemmän liikennettä keräävää sisältöä voidaan tuoda enemmän esille, mikäli koetaan sen on kokonaisuuden kannalta tärkeää.

Kävijämäärät

Pienet kävijämäärät kertovat ylläpitäjälle kaksi asiaa. Kärjistetysti alhainen liikehdintä tarkoittaa, ettei sivustolla ole tarpeeksi kävijöitä kiinnostavaa sisältöä. Poikkeuksena kuitenkin marginaaliryhmien sivustot sekä uudet sivustot. Toinen johtopäätös alhaisista kävijämääristä on, ettei sivusto ole tarpeeksi hyvin löydettävissä. Tällöin kannattaa ottaa markkinointistrategia uudelleen tarkasteluun ja mikäli omat taidot eivät riitä kannattaa osaamista ostaa ulkoa. Varsinkin blogeissa kävijämäärät ovat suoraan verrannollisia sisällön määrään ja aikaan jonka blogi on ollut online.

Uusi vs. palaava

Uusi vs. palaava listaus kertoo kuinka suuri prosentti kävijöistä käy sivustolla ensimmäistä kertaa ja kuinka moni heistä palaa uudelleen. Useimmissa tapauksissa sivustolle pyritään saamaan mahdollisimman paljon palaavia kävijöitä. Ainakin blogien kohdalla tämä pitää hyvin paikkaansa. Blogille pyritään vakiinnuttamaan lukijakunta, joka saapuu blogiin aina uuden kirjoituksen julkaisun jälkeen. Oma blogini on vielä varsin uusi, joten noin 58% kävijöistä on uusia ja 42% palaavia.

Uusien kävijöiden muuttaminen palaaviksi vaatii jatkuvan laadukkaan ja säännöllisen sisällön tuottamista. Aina pelkkä laadukas julkaiseminen ei anna haluttua lopputulosta, joten on keksittävä jotakin muuta. Kaiken tulisi lähteä siitä, että lukijoille kerrotaan uudesta sisällöstä tavalla jolla he haluavat. On röyhkeää odottaa, että kävijät tulevat päivittäin katsomaan sivustoasi onko siellä uutta sisältöä. Tätä varten uudesta sisällöstä kannattaa ilmoittaa montaa eri kanavaa pitkin. Näitä kanavia voivat olla vaikkapa sähköposti, RSS-syöte ja sosiaalinen media. Hyvä sivusto tarjoaa tarpeeksi vaihtoehtoja käyttäjille, joista kukin voi räätälöidä itselleen sopivan.