Ko. tapauksessa se kämmi ei ollut edes viestinnällinen, vaan kaikki levahti käsiin yksinkertaisesti siksi, että vastapuoli sattui olemaan innokas bloggaaja, eikä ko. ravintolanpitäjä osannut kuin pahentaa tilannetta, asian tultua tutuksi sosiaalisissa medioissa: http://www.google.fi/search?hl=fi&rlz=1B5_____f...

Jos vertaillaan raasti Twitter-käyttäjien seuraajien ja kotisivujen liikenteen määrää, uskoisin että useimmissa tapauksissa seuraajien määrä kertoo myös käyttäjän websivujen suosiosta. Useimmissa tapauksissa tämä tarkoittaa sitä, että tietyn rajan ylittyessä kumpaakin kanavaa seuraa aina joku. Kotisivuilla hölmöillessä joku aina näkee sen vaikka virhe korjattaisiin kuinka nopeasti. Kävijä jakaa kokemuksensa sosiaalisessa mediassa eikä enää tässä vaiheessa ole väliä mistä ja keneltä alkuperäinen viesti on lähtenyt…

Mutta joo, kunhan oli tuollaista pohdiskelua. Tuo on oikein hyvä summaus: “Huonoiten menee varmasti sillä jonka toimet ovat yhtäkkiä SOMEssa kaikkien huulilla, ilman että tämä kuohunnan kohde lainkaan osallistuu keskusteluun.”

Tuon jälkimmäisen asian näen siten, että esim. lehtimainonta, tv-mainonta, esitteet ja muut tukevat toisiaan ja usein nykyään (kuten sanoit) paljolti nojaavatkin toisiinsa. Näkisin kuitenkin että SOME on, paitsi osa mediamixiä, myös eräänlainen katalysaattori.

SOMEssa viesti joko saa lisää vettä myllyyn, leviää ja monistuu, tai kuolee pois. Kaikissa muissa medioissa “puheenvuoron” voi ostaa rahalla, mutta SOMEssa se pitää (ainakin osittain) ansaita.

Monistumisprosessin ja levittäytymisen alettua viestiä ei enää saa sieltä pois, vaan se alkaa elää omaa elämäänsä.

Toisaalta:
Huonoiten ei kai mene sillä, joka ON mukana sosiaalisessa mediasssa ja aiheuttaa itselleen siellä jotain negatiivista, koska jos on kunnolla sisällä, omaa väistämättä myös jonkinverran vaikutusvaltaa SOMEssa, minkä lisäksi on työkalut asioiden selvittelemiseen.

Huonoiten menee varmasti sillä jonka toimet ovat yhtäkkiä SOMEssa kaikkien huulilla, ilman että tämä kuohunnan kohde lainkaan osallistuu keskusteluun!

Tuohon mainonnan kehitykseen liittyy vielä se piilottelun piirre. Mainonnassa ollaan jatkuvasti piilottamassa yhä enemmän yrityksen viestiä. Ei ole enää mitenkään epätavallista, että suurinta osaa mainoksista ei ymmärrä edes heti. Kuten sanoit aikaisemmin että sosiaalisen median teho moninkertaistuu kun siihen yhdistetään ulkopuolisia elementtejä. Tämä koskee myös mainontaa ylipäätänsä. Monesta eri suunnasta tulevat elementit ja “lisätiedot” kokoavat sen kokonaisuuden jota yritys haluaa viestiä. Sosiaalinen media on yksi näistä elementeistä – ainakin tulisi olla.

Sosiaalisten medioiden teho tuntuu moninkertaistuvan, kun niihin yhdistetään elementtejä jotka tulevat ulkopuolelta. Mielenkiintoista on sekin, että sosiaalisessa mediassa kampanjan pitää ihan eri tavalla voittaa yleisön hyväksyntä toimiakseen. Tämä taas tarkoittaa sitä, että pelkkä tehokkuus ei enää riitäkään, koska se ei välttämälttä tuo niitä kerrannaisvaikutuksia.

Yhtäkkiä, olemme mainonnan suhteen tilanteessa, jossa mainoksen viihdyttävyys on tärkeämpää kuin viestin selkeys. Jos mainoksella on viihteellistä arvoa, useampi ihminen näkee sen ja viesti saattaa elää vuosia ja taas vuosia. Muutos on ollut tolkuttoman nopeaa etenkin viimeiset 5-vuotta!

En olisi vielä edes vuosi sitten uskonut, että jonain päivänä sosiaaliset mediat tulisivat näyttelemään näin suurta roolia kaikessa viestinnässä. Nyt twitter-osoitteet alkavat näkyä jo jokaisen aikaansa seuraavan firman käyntikorteissakin.

Täytyy sanoa, että tuo yöelämä esimerkkisi on kyllä kingi! Juuri noin se menee!