Tietotulvan hallitseminen

Aamuisin kuluu helposti ensimmäinen puolituntinen edellisyön Twitter ja Facebook päivitysten läpikäymiseen. Seuraan +100 Twitter käyttäjää ja aamuisin läpikäytäviä viserryksiä on 50-100. Koska seurattavat käyttäjät eivät ole valittu satunnaisesti, suurin osa viserryksistä on kiinnostavia eli niitä jotka aiheuttavat toimenpiteitä. Toimenpiteet voivat olla linkkien seuraamisia, reTweettaamisia tai viserryksiin vastaamisia.

Sosiaaliset mediat tarjoavat mahdollisuuden vastaanottaa kiinnostavaa informaatiota helpommin ja nopeammin. Enää ei tarvitse seurata itse satoja blogeja ja uutissivustoja vaan voi seurata muutamia ihmisiä, jotka seuraavat myös näitä kiinnostavia kanavia. Ajatus perustuu siihen, että seuraamani käyttäjät jakavat mielenkiintoisen informaation muiden käyttäjien kesken. Tällöin saadaan karsittua niistä sadasta blogista vain aidosti mielenkiintoiset kirjoitukset.

Päivän mittaan lisää tietoa virtaa muista sosiaalisten medioiden kanavista jatkuvalla syötöllä. Ainakin minun on mahdotonta reagoida tähän tietomäärään reaaliajassa, jolloin on vaara, että tietoa kasaantuu suuria määriä myöhemmälle ajankohdalle ja lopulta suuri osa jää huomaamatta. Vaikka sosiaaliset mediat auttavat karsimaan pois vääränlaista tietoa, virtaa niiden kautta myös suurempi määrä tietoa. “Kasvatustieteen tohtori Jussi T. Koski kertoo, että kykymme käsitellä näitä alati kasvavia informaatiomääriä ei ole kasvanut vastaavassa tahdissa. Itse asiassa ihmisen aivot ja hermosto kykenevät edelleenkin käsittelemään vain suhteellisen pieniä määriä informaatiota kerrallaan.” -Yle

Käytän Twitteriä myös puhelimella. Varsinkin illalla käyn läpi alkuillan päivityksiä Tweets60 sovelluksella. Puhelimena toimii Nokian älypuhelin E71. Linkkien avaaminen Nokian omaan selaimeen on hidasta, joten olen ottanut tavaksi siirtää kiinnostavat viserrykset muistiin, jotta voin palata niihin seuraavana päivänä Mäkilläni. Erinomainen apuväline tähän on Evernote. Kohdatessani kiinnostavan viserryksen siirrän sen Evernoteen Twitterin kautta kirjoittamalla viestin eteen “D myEn“. Viesti siirtyy Evernoteen, jolloin se on käytettävissä millä vain laitteella, missä ja milloin tahansa.

Toinen käyttämäni tapa varsinkin päivisin on kirjanmerkkaus Delicious palveluun. Jos löydän sattumalta kiinnostavan kirjoituksen eikä aikaa löydy tarpeeksi, jotta ehtisin lukea sen heti, lähetän linkin Delicioussiin. Yleensä merkitsen linkin tagit hyvin tarkasti ja teen kirjanmerkistä yksityisen. Palatessani myöhemmin Delicioussiin näen, että kaikki yksityiset kirjanmerkit ovat lukemattomia. Olisi muuten mahdotonta löytää lukemattomat linkit monien satojen muiden kirjanmerkkien seasta.

Toiset ihmiset avaavat kiinnostavat linkit selaimeensa välilehdille, joissa ne viruvat tunneista viikkoihin. Toiset päätyvät vain ohittamaan informaation, jota eivät sillä hetkellä ehdi pureskella. Miten sinä vastaat informaatiotulvaan?

Lisää aiheesta

Kirjoittaja: Miikka Värri

Olen Kotkalainen Miikka Värri – graafinen suunnittelija ja webbi-fanaatikko. Autan työkseni yrityksiä saamaan näkyvyyttä internetissä. Nyt puhuu Miikka Värri -blogin aiheet käsittelevät internettiä ilmiönä. Olen kiinnostunut sosiaalisesta mediasta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista työssäni.

Mikäli pidit kirjoituksesta, voit jakaa sen tästä:
  • Digg
  • del.icio.us
  • Facebook
  • LinkedIn
  • Netvibes
  • Reddit
  • StumbleUpon
  • Technorati
  • Minä kuulun niihin, jotka säilövät linkkejä selaimensa välilehdillä. Säilytystapaa suurempi ongelma on kuitenkin se, että kun kiinnostavilta ihmisiltä tulee sinänsä kiinnostavia linkkejä, niin niitä tekee mieli lukea mielin määrin. Johonkin on kuitenkin pakko vetää raja ja pitäisi olla tiukempi sen suhteen, mitä artikkeleita alkaa lukea. Itse olen kiinnostunut "vähän kaikesta", joten on kiusaus alkaa lukea melkein mitä vaan artikkelia tai blogimerkintää. Maailmassa on kuitenkin vain rajallinen määrä aikaa.
  • Täysin totta. Blogaamisen yleistyessä "kilpailu" kovenee ja esimerkiksi otsikointiin keskitytään entistä enemmän. Netti on pullollaan oppaita, miten ajetaan lisää liikennettä blogeihin. Alkaa olla niin, että otsikosta ei enää pysty sanomaan onko postaus laadukas vai ei.

    Sosiaaliset mediat ovat tuoneet tähän hiukan helpotusta. Kun linkki tulee tuttavalta niin voisi olettaa sen olevan laadukas ja lukemisen arvoinen. Mainitsit kirjassasi, että jotkut harrastavat Twitterissä reTweettausta ennen kun ovat edes avanneet linkkiä. Tämä on täysin totta ja sekoittaa valitettavasti hiukan pakkaa.
  • Ainakin minulle sosiaalinen media on pahentanut ongelmaa. En juuri "surffaile" verkossa (tietoa toki etsin, mutta yleensä vain tarpeeseen), enkä käytä myöskään juuri lainkaan RSS:iä. Aikaisemmin linkkejä tuli vastaan vain IRC:ssä, mutta nykyään valtaosa tulee Twitteristä. Ongelma ei ole se, etteivätkö vastaantulevat linkit ole laadukkaita tai lukemisen arvoisia vaan se, että niitä hyviä linkkejä on yksinkertaisesti liikaa.

    Olen yrittänyt tehnyt niin, että jos avaamani artikkeli tai blogimerkintä ei ole aiheesta joka minua aivan ehdottomasti kiinnostaa (kuten vaikkapa jotkut lääketieteen osa-alueet) tai heti alkuun iske muuten, suljen kylmästi välilehden, koska muuten tuhlaan aikaani lukemalla jotain vain jossain määrin tärkeää. Ja se on juuri se, mistä tulee "infoähky" - tai käytännössä lähinnä se, ettei aikaa riitä muille asioille kuin mielenkiintoisten linkkien plaraamiselle. Silti luettavaa tuppaa kertymään turhan paljon.
  • Sitä kriittisyyttä tulisi kyllä lisätä.

    Tarkoitin tuossa lähinnä sitä, että otsikosta ei voi enää päätellä onko teksti lukemisen arvoinen siinä mielessä, että tarjoaako se mitään uutta. En tarkoittanut siis suoranaisesti huonosti kirjoitettuja postauksia vaan niitä, jotka on selkeästi suunnattu toiselle yleisölle. Itse ainakin huomaan yhä useammin lukevani artikkeleita, jotka eivät loppujen lopuksi tarjoa mitään uutta.
blog comments powered by Disqus